Häätökiitäjä

Häätökiitäjä
Uhanalaisuusluokitus
	Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Kiitäjälinnut Apodiformes
Heimo:	Kiitäjät Apodidae
Suku:	Tervakiitäjät Apus
Laji:	caffer
Kaksiosainen nimi
	Apus caffer ; (Lichtenstein, 1832)
Alalajit
	A. c. caffer; A. c. streubelii;
Katso myös
	Häätökiitäjä Wikispeciesissä; Häätökiitäjä Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Häätökiitäjä[2] (Apus caffer), aikaisemmalta nimeltään kafferikiitäjä tai kafferitervapääsky,[3] on tervakiitäjien sukuun kuuluva taitavasti lentävä lintulaji.

Nimeäminen

Linnun tieteellisen nimen antoi Apus caffer, antoi vuonna 1832 saksalainen ornitologi Martin Lichtenstein, joka työskenteli Hyväntoivonniemen kuvernöörin henkilääkärinä ja Hollannin armeijan kirurgina Afrikassa.

Suomessa nimi muutettiin vielä 2006 kun kafferitervapääskystä tuli kafferikiitäjä. Ruotsin Lintutieteellisen yhdistyksen nimistökomitea päätti 2015 muuttaa lajin nimen kafferseglaren muotoon vitgumpseglaren eli valkoperäkiitäjä, koska nimen osaa kafferi pidettiin rasistisena.[4] Vuoden 2018 nimistöuudistuksessa lajin suomenkieliseksi nimeksi tuli häätökiitäjä, mikä viittaa lajin tapaan häätää ruostepääskyt pesistään ja vallata tyhjäksi jäänyt pesä.[5]

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on 14–15,5 cm, joten se on selvästi tervapääskyä pienempi. Tummanruskea, yläperässä ja kurkussa valkoista, sekä kyynärsulkien kärjet vaaleat.

Esiintyminen

Euroopassa pesii vain pieni populaatio Etelä-Espanjassa, noin 100 parin luokkaa. Maailmanlaajuisesti laji ei ole uhanalainen. Tavattu Suomessa ainakin kerran.

Lisääntyminen

Eurooppalaiset häätökiitäjät pesivät ruostepääskyjen pesiin.

Lähteet

BirdLife International: Apus caffer IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.4.2014. (englanniksi)
Suomen lajitietokeskus (viitattu 5.1.2018)
Rydman, Arno: IS: Suomessa ei ole enää rasistisia linnunnimiä Verkkouutiset. 5.1.2018 kello 20.02 (päivitetty 6.1.2018 kello 08.47). Kansalliskustannus Oy. ”Kafferikiitäjän suomenkielinen nimi oli kafferitervapääsky vuoteen 2006 asti.” Viitattu 14.1.2018.
Suomalaisissa lintukirjoissa on rasistinen nimi - ”Huh-huh” iltasanomat.fi. Arkistoitu 23.2.2015. Viitattu 22.2.2015.
Manninen, Tuomas: Suomen ainoa rasistinen linnunnimi vaihdettiin IS.fi. 5.1.2018 kello 18.43. Sanoma Media Finland Oy. ”Häädöstä saattavat tulla mieleen pakkopalautukset, mutta sillä ei ole mitään tekemistä nykyisen pakolaistilanteen kanssa. [ – – ] – Muistimme, että se [häätökiitäjä] tulee pesimäpaikoilleen Espanjassa aika myöhään ja voi pesiä ruostepääskyjen pesissä ja saattaa häätää pesintänsä aloittaneet ruostepääskyt, [Birdlife Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja Harri] Högmander selittää.” Viitattu 14.1.2018.

Aiheesta muualla

Ojanen, Mikko 1983: Kafferipääsky tavattu Suomessa. - Lintumies 1.1983 s. 48-49. LYL.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[IUCN-1] BirdLife International: Apus caffer IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.4.2014. (englanniksi)

[2] Suomen lajitietokeskus (viitattu 5.1.2018)

[3] Rydman, Arno: IS: Suomessa ei ole enää rasistisia linnunnimiä Verkkouutiset. 5.1.2018 kello 20.02 (päivitetty 6.1.2018 kello 08.47). Kansalliskustannus Oy. ”Kafferikiitäjän suomenkielinen nimi oli kafferitervapääsky vuoteen 2006 asti.” Viitattu 14.1.2018.

[4] Suomalaisissa lintukirjoissa on rasistinen nimi - ”Huh-huh” iltasanomat.fi. Arkistoitu 23.2.2015. Viitattu 22.2.2015.

[5] Manninen, Tuomas: Suomen ainoa rasistinen linnunnimi vaihdettiin IS.fi. 5.1.2018 kello 18.43. Sanoma Media Finland Oy. ”Häädöstä saattavat tulla mieleen pakkopalautukset, mutta sillä ei ole mitään tekemistä nykyisen pakolaistilanteen kanssa. [ – – ] – Muistimme, että se [häätökiitäjä] tulee pesimäpaikoilleen Espanjassa aika myöhään ja voi pesiä ruostepääskyjen pesissä ja saattaa häätää pesintänsä aloittaneet ruostepääskyt, [Birdlife Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja Harri] Högmander selittää.” Viitattu 14.1.2018.