Kaartjärvi

Järven pinta-ala on 748 hehtaaria ja se on 5,4 kilometriä pitkä ja 2,9 kilometriä leveä. Järvellä on laaja järvenselkä, mutta etelässä järvi kapeampi. Järvi sijaitsee Räyskälän ympäristössä Pernunnummella, missä maaperä on muodostunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjoen muodostumissa, joista alueella sanduri tai delta on vallitsevin maa-aineksen kasautumismuoto. Tämä selittää monien rantojen hiekkaisuuden.[2][1][3]

Järvellä on viisi saarta, joista yksi on yli hehtaarin ja neljä muuta ovat yli aarin kokoiset. Saarten yhteispinta-ala on 3,7 ha ja rantaviivan yhteispituus on 2,4 kilometriä. Järvenselän kaakkoisrannassa sijaitsee aivan Antinniemen kärjen tuntumassa Selkäsaari. Muut saaret sijaitsevat järven eteläpäässä ja ovat muodoiltansa kuin harjuselänteitä. Näitä ovat Pitkäsaari, Vohlasaari, Käärmesaari ja Varissaari. Järven tilavuudeksi on luotaamalla saatu 25,0 miljoonaa kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 3,4 metriä ja suurin syvyys on 16,4 metriä. Syvin kohta sijaitsee Antinniemen länsipuolella sen edustalla. Tämä syvänne jatkuu luoteeseen yli 10 metriä syvänä. Muut syvänteen sijaitsevat järven eteläpäässä saarien lomassa.[2][1]

Sen rantaviivan pituus on 25 kilometriä ja sen rannat ovat enimmäkseen metsää tai suota, joiden välissä on peltomaatakin. Yhtenäiset peltoaukeat sijaitsevat Vojakkalan ja Räyskälän kylissä. Järven lähiympäristössä sijaitsee yli kymmenen maatilaa. Järven muu asutus on haja-asutusta ja niiden välissä on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Niille johtaa tiet kantatieltä 54, yhdystieltä 2824 ja 2832 sekä muita kyläteiltä. Vojakkala ja Räyskälä ovat järvialueen ainoat kylät. Järven kaakkoisrannassa olevalla Laakasalon niemellä on golfrata ja lomakylä. Hieman pohjoisempana sijaitsee Riihisalon leirikeskus.[2][1][4]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Kaartjärven valuma-alue kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 114,2 metriä mpy. Järveen laskee muutamia johto-ojia tai puroja. Järven valuma-alue seuraa läheltä sen itärantaa, mutta lännessä se käsittää suuren osan Pernunnummea. Siellä siihen kuuluu 36 muuta yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Tässä mainitaan vain suoraan tai lähes suoraan Kaartjärveen laskevat vesistöt. Pohjoisrantaan laskevat Kyläntaustanoja, missä sijaitsevat Kyläntaustanjärvet (2 ha), ja Lakeasuon kuivatusojat. Länsirannalle laskee Myllyoja, joka on Myllyjärven (11 ha) ja Heinunlammin (6 ha) laskuoja. Myllyojan valuma-alueen suurin järvi on Särkijärvi (55 ha). Etelämmäksi länsirantaan laskee Valtaoja, joka on Alimmaisen (6 ha) ja Taipaleenjärven (11 ha) laskuoja. Valtaojan valuma-alueella sijaitsevat myös Tourijärvi (40 ha), Ali-Mylly (34 ha), Yli-Mylly (16 ha) ja Iso-Melkutin (62 ha). Lukuisat Pernunnummen järvistä ja lammista ovat umpijärviä, joiden vesitalous on pääasiassa pohjaveden varassa. Kaartjärven laskujoki on Kaartjoki, joka lähtee järven kaakkoisrannasta Riihisalon pohjoispuolelta. Se laskee Kaartlammin läpi ja jatkaa sitten Turiston suon läpi, ohittaa Siilinsuon pohjoispuolelta, ja virtaa Topenon läpi. Se laskee seuraavaksi Torhoon ja Lairoon.[2][1][5]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa sen nimi kirjoitettiin ”Kard järvi”. Sen läheisyydessä sijaitsivat ”Wojakkalan” kylä, ”Räyskälän” kylä ja ”Salo gård”. Näiden peltomaiden lisäksi esiintyi alueella muutamia niittyjä ja torppia.[6][7][8][9][10][11][12]

• 
  Järven pohjoisrannat ovat matalia pitkälle rannasta.
• 
  Rantakaislikko muodostaa leveän kasvuvyöhykkeen.
• 
  Ranta on kapea.
• 
  Länteen päin Vojakkalan uimarannasta.
• 
  Eteläpää.