Kaarlo Uskela

Kaarlo Uskela (4. maaliskuuta 1878 Tampere – 19. huhtikuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen työläiskirjailija, lehtimies ja anarkisti. Hänet tunnetaan omintakeisesta ja terävästä satiiristaan, joka teki pilkkaa vallanpitävien, kirkon ja porvariston lisäksi myös muun muassa naisasialiikkeestä sekä jopa työväenliikkeestä. Mikään ei ollut Uskelalle pyhää. Hän ärsytti Suomen oikeistoa vielä toistakymmentä vuotta kuolemansa jälkeen, kun oikeus määräsi 1933 takavarikoitavaksi ja poltettavaksi runokokoelman Pillastunut runohepo.

Kaarlo Uskela
Henkilötiedot
Syntynyt4. maaliskuuta 1878
Tampere
Kuollut19. huhtikuuta 1922 (44 vuotta)
Helsinki
Ammatti latoja, toimittaja
Uskonnollinen kanta ateisti
Kirjailija
Tyylilajit runous, proosa
Kirjallinen suuntaustyöläiskirjallisuus
Pääteokset Pillastunut runohepo, Vainovuosilta
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämä ja tuotanto

Tamperelaisesta työläiskodista kotoisin ollut Uskela kouluttautui latojaksi ja työskenteli useissa kirjapainoissa. Anarkismiin hän tutustui asuessaan Ruotsissa vuodet 1900−1907. Uskela löysi Ruotsista myös puolisonsa, jonka kanssa hän eli pitkään avoliitossa. Pariskunta avioitui vasta keväällä 1917, häissä olivat paikalla muun muassa Uskelan tavoin anarkistina tunnettu kirjailija Arvid Järnefelt sekä Mathilda Wrede.[1] Suomeen palattuaan Uskela toimitti muun muassa pilalehti Huvittajaa 1912–1913, mutta elätti itsensä pääosin tilapäistöillä kirjoittamalla työväenlehtiin erilaisia pakinoita, novelleja ja runoja. Niitä julkaisivat muun muassa SDP:n äänenkannattaja Työmies, pilalehti Paukku sekä sosialidemokraattisen nuorisoliiton lehdet Rynnäkköön ja Työläisnuoriso.[2] Hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa oli poliittinen pamfletti Yhteiskunnan varkaat, joka ilmestyi omakustanteena 1908. Ajatuksen kirjoittamisesta Uskela kertoi saaneensa latojana toimiessaan, jolloin hän omien sanojensa mukaan joutui lukemaan paljon ”roskakirjallisuutta”.[1]

Sisällissodan jälkeen Uskela joutui Tammisaaren vankileirille, vaikka hän ei edes osallistunut taisteluihin punakaartien riveissä. Tammisaaressa hän kirjoitti vuonna 1921 julkaistun kokoelman Pillastunut runohepo. Myös Uskelan toinen pääteos, postuumisti vuonna 1923 ilmestynyt novellikokoelma Vainovuosilta käsittelee sisällissotaa ja on saanut innoitusta hänen vankileiriajoistaan.[2] Kustannusyhtiöt Savukeidas ja Turbator julkaisivat molemmat uudelleen vuosina 2008 ja 2009. Uskelan muu tuotanto käsittää lähinnä lyhyitä satiirisia tarinoita ja runoelmia. Useimmat niistä joutuivat 1910-luvulla viranomaisten takavarikkoon vallanpitäviin kohdistuneen pilkkansa vuoksi.[3]

Kaarlo Uskela kuoli verenmyrkytykseen vain 44-vuotiaana. Hänen hampaassaan oli reikä, mutta Uskela ei jostakin syystä suostunut menemään hammaslääkärille, vaan yritti paikata sitä itse. Lopputuloksena hän sai tappavan verenmykytyksen.[2]

Runokokoelman takavarikko

Runokokoelma Pillastunut runohepo takavarikoitiin oikeuden päätöksellä vuonna 1933. Samalla kaikki teoksen jäljellä olevat kappaleet määrättiin tuhottavaksi polttamalla.[2] Virallisena syynä oli Uskelan runojen ateistinen ja kirkonvastainen sisältö,[4] mutta hänen tuotantoaan pidettiin myös vallankumouksellisena ja jopa väkivaltaisena.[5] Kyseessä on tiettävästi Suomen itsenäisyyden aikana ainoa viranomaisten tuhottavaksi määräämä kirja.[6] Uskela sai samalla myös tuomion valtiopetoksellisesta toiminnasta, vaikka hän oli kuollut jo 11 vuotta aikaisemmin.[2]

Teokset
  • Yhteiskunnan varkaat. 1908
  • Pilapaloja runopukuisia ja suorasanaisia. Matkalukemiseksi ja iltamissa esitettäviksi sopivia. Matti Vuolukka & Kumpp., 1912.
  • Villiomenoita. Taiteen tarhan aidan takana kasvaneita satiireja, satuja ja kertomuksia, humoreskeja, runoja ja renkutuksia. 1912.
  • Humoreskeja ja runoja. Hämeenlinna: Karisto, 1913.
  • Satiiri-esitelmiä. Tampere: Tampereen Työväen Sanomalehti Oy 1915,
  • Ikuinen hyvästijättö: humoristinen rakkausjuttu. 1916.
  • Pillastunut runohepo, runokokoelma. Työväen Sanomalehti 1921. Uudelleenjulkaisu 2008.
  • Vainovuosilta, 1923. Uudelleenjulkaisu 2009.

Kaikki teokset on julkaistu uudelleen vuonna 2017 kirjassa Kaarlo Uskela: Kootut teokset (Sanasato).

Lähteet

Viitteet
  1. Kirjavisa: Proletaarirunouden ytimessä 29.4.2014. Demokraatti. Viitattu 21.2.2015.
  2. Kaarlo Uskela: Vainovuosilta 24.9.2009. Jurin tekstit. Viitattu 21.2.2015.
  3. Kielletyt kirjat - 3. Kotimainen kirjasensuuri. Sananvapaus ja sensuuri verkkoaikana. Viitattu 21.2.2015.
  4. Kaarlo Uskela: Pillastunut runohepo. (Arkistoitu – Internet Archive) Savukeidas Kustannus. Viitattu 21.2.2015.
  5. Kaarlo Uskela - Pillastunut Runohepo (video) 14.12.2010. Entressen kirjasto. Viitattu 21.2.2015.
  6. Kalemaa, Kalevi: Sankareita vai pelkureita. Suomalaisen aseistakieltäytymisen historia. Helsinki: Tammi, 2014. ISBN 978-951-31809-0-4. Google Books.

    Aiheesta muualla
    • / Kaarlo Uskela Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.