Kaarlo Kosunen

Kaarlo Henrik Kosunen (Neuvostoliitossa Kaarle Kajava, ven. Карл Альбертович Каява; 5. heinäkuuta 1899 Oulu – 29. toukokuuta 1938 Drožino) oli suomalainen toimittaja. Kosunen muutti 1920-luvun puolivälissä Neuvostoliittoon, jossa hänet teloitettiin Stalinin vainoissa.

Kosunen valmistui Oulun ylemmästä käsityöläiskoulusta vuonna 1917.[1] Sisällissodan jälkeen hän liittyi kommunistisen SSTP:n jäseneksi ja työskenteli puolueen julkaiseman Pohjan Kansan päätoimittajana 1921–1922. Keväällä 1922 Kosunen sai kolmen vuoden kuritushuonetuomion niin sanotussa rauhanjulistajien jutussa.[2]

Vapauduttuaan Kosunen muutti opiskelemaan Moskovan Lenin-kouluun. Hänet valittiin myös SKP:n keskuskomitean sekä nuorisojaoston jäseniksi. Vuosina 1927–1928 Kosunen oli Suomen Kommunistisen Nuorisoliiton edustajana Kommunistisen nuorisointernationaalin toimeenpanevassa komiteassa. Elokuussa 1928 hänet lähetettiin Suomeen salanimellä "Kalle Kajava" avustamaan SKP:n sotilasjaoston Suomen byroota.[3][4] 1930-luvulla Kosunen palasi Moskovaan, jossa hän työskenteli Valtiollisen ulkomaisen kirjallisuuden keskuskirjaston hankintaosastolla ja opetti poliittista taloustiedettä Lenin-koulussa. Keväällä 1938 Kosunen tuomittiin kuolemaan artikla 58:n nojalla ja teloitettiin Butovon ampumaradalla.[5]

Suomennoksia
  • Ostrovski, Nikolai: Kuinka teräs karaistui 1–2. Suomentanut K. Kajava. Leningrad: Kirja, 1936.

Lähteet
  1. Oulun käsityöläiskoulut. Kaiku, 22.5.1917, nro 113, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.12.2022.
  2. Valkoiset oikeustuomiot. Vapaa Sana, 13.5.1922, nro 108, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 1.12.2022.
  3. Parkkari, Nestori: Nuoret taistelun tiellä : Suomen vallankumouksellinen nuorisoliike 1900–1944, s. 152. Helsinki: Kansankulttuuri, 1970.
  4. Saarela, Tauno: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 124, 148, 153, 574. Historiallisia Tutkimuksia 239. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6. Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. Каява, Карл Альбертович Teloitettujen suomalaisten luettelo. Inkerin Liitto. Viitattu 1.12.2022. (venäjäksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.