Kalle Aho

Kalle Aho, vuoteen 1907 Kaarlo Kustaa Brofeldt, (6. heinäkuuta 1865 Lapinlahti – 10. syyskuuta 1936 Kotka[1]) oli Kuopion kauppakoulun (perustettu 1887) ensimmäinen rehtori,[2] johti ensimmäisenä varajohtajan toimessa Suomen Liikemiesten Kauppaopistoa (per. 1898),[3] ja oli vuonna 1897 perustetun Kauppalehden ensimmäinen päätoimittaja. Hän oli myös näytelmäkirjailija.[4] Hän oli vuonna 1893 yksi Kuopion yhteiskoulun lupahakemuksen allekirjoittajista.[5]

Henkilöhistoria

Ahon vanhemmat olivat rovasti Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ja Karolina Fredrika Emelie Snellman. Perheeseen kuului myös kaksi muuta poikaa, Pekka ja Juhani Aho, joista ensimmäinen toimitti pitkään Savo-lehteä ja jälkimmäinen oli tunnettu kirjailija. Kalle Aho oli naimisissa Eva Vilhelmina Steniuksen (s. 1870) kanssa 1890–1923.[6] Metsäneuvos Timo Brofeldt oli heidän poikansa.[7] Timo Brofeldtin tytär oli metsänhoitaja, partiojohtaja ja metsäneuvos Kata Jouhki.[8]

Aho oli koulutukseltaan ylioppilas Kuopion lyseosta (1884), jonka jälkeen hän jatkoi Raahen Porvari- ja Kauppakouluun (1886).[6] Aho oli stipendiaattina Saksassa ja Itävallassa 1899–1900.[9] Hän osallistui poliittiseen elämään suomalaisen puolueen nuorsuomalaisen suuntauksen edustajana. Hän osallistui passiiviseen vastarintaan, ja siksi kenraalikuvernööri Bobrikov karkotti hänet vuonna 1903 valtiollisiin syihin vedoten. Karkotusajan hän vietti Yhdysvalloissa ja oli mukana siirtolaislehtien teossa. Suomeen palattuaan hän oli porvarissäädyssä Kuopion edustaja viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1905-06.[10][11] Sen jälkeen hän siirtyi politiikasta liike-elämän palvelukseen. Aho työskenteli vuosina 1905–1906 A. Ahlström Osakeyhtiön Tampereen alueen sahojen isännöitsijänä ja sen jälkeen Pohjoismaiden Osakepankin johtokunnan jäsenenä 1907–1916. Vuosina 1916–1936 hän toimi sahateollisuudessa vaikuttaneen Halla-yhtiön toimitusjohtajana Kotkassa.[12]

Teokset

Aho julkaisi näytelmiä ja toimitti yhden tietoteoksen:[13]

  • Bertha Brender, näytelmä (esitetty 1892, painamaton)
  • Epäilijä, näytelmä (1886)
  • Itävallan kauppakouluoloista : esitelmä pidetty lokakuussa 1898. Kansataloudellisen yhdistyksen esitelmiä. Sarja 3, 6. Otava, Kuopio 1899
  • Sanomalehtimiehet pikkukaupungissa, näytelmä (esitetty 1889, painamaton)
  • Kauppatiedon eri aloilta, tietoteos (Weilin & Göös 1900; toimittanut)

Lähteet
  1. Alanne, Maija & Oinonen, Teemu & Kyyrö, Teija: Heikki, Helvi ja Juhani: Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta. Kirjailijamatrikkeli. Archive.org. Iisalmen kulttuurikeskus, 2005. ISBN 951-97785-2-7. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.2.2008).
  2. Historiaa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.2.2008.
  3. SLK-tiedote Maaliskuu 2003: Rehtorin palsta (Archive.org) 2003. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Viitattu 12.2.2008.
  4. Kauppalehti satavuotias (Lehdistötiedote) 23.11.1998. Alma Media. Viitattu 12.2.2008.
  5. Kuopion (suomalainen) yhteiskoulu 1893–1975 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Yksityiskoulut.fi. Viitattu 12.2.2008.
  6. Aho, Kalle Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Bibliografia.kuopio.fi: Kuopion kaupunginkirjasto. Viitattu 12.2.2008.
  7. ”Brofeldt, Timo Kullervo”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 70. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
  8. Jyrki Vesikansa: Menestystarina katkesi kipeästi. Mahtisuvut: Iltalehden erikoislehti 2016, s. 70. Alma Media.
  9. Kymenlaakson kirjailijat
  10. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 39–40. Helsinki: Otava, 1921.
  11. Harjumäki, 2018, Liite 3 Annikki Harjumäki: Demokratisoitumiskehitys Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa porvarissäädyn valtiopäivävaalien kautta tarkasteltuna. Lisensiaattitutkielma, Tampereen yliopisto, 2018. Viitattu 19.2.2021.
  12. Jyrki Vesikansa: / Brofeldt, Kaarlo (1865-1936) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.2.2003.. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  13. Hirvonen, Maija (toim.): Suomen kirjailijat 1809-1916. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.

    Kirjallisuutta
    • Veli Snellman: ”Liite 5: Maamme metsätaloudessa mukana olleiden Snellman-suvun jäsenten henkilötiedot”, Metsäsnellmanit. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-6612-15-7.
    • Veli Snellman: ”Snellmanit UPM-Kymmenen yritysryppäässä”, Metsäsnellmanit, s. 261. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-6612-15-7.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.