K. J. Ellilä

Kaarle Johannes (K. J.) Ellilä (26. elokuuta 1888 Karkku – 6. lokakuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä, maataloushallituksen pääjohtaja ja Maalaisliiton kansanedustaja ja ministeri.

K. J. Ellilä 1930-luvun lopulla.

Ellilän vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Oskar Ellilä ja Alfhilda Olivia John. Hän pääsi ylioppilaaksi 1909 ja suoritti Helsingin yliopistossa agronomin tutkinnon 1913 ja filosofian kandidaatin tutkinnon 1927.

Ellilä oli Suomen maatalousseurojen keskusliiton assistentti 1913–1915, maataloushallituksen tutkimustoimiston johtajan apulainen ja johtaja 1915–1924, ja yleisen maatalousosaston päällikkö ja maatalousneuvos 1924–1936. Hän toimi maataloushallituksen vt. ylijohtajana 1927–1928, ylijohtajana 1936–1941 ja pääjohtajana 1941–1955. Ellilä viljeli myös Karkussa sijaitsevaa kotitilaansa 1920–1957. Nykyisin talon seinässä on Ellilän syntymän 100-vuotispäivänä paljastettu muistolaatta.

Ellilä toimi lisäksi maataloudellisen tilastokomitean sihteerinä 1917–1922, Helsingin yliopiston maatalouskirjanpidon opettajana 1919–1936, Maanviljelystaloudellisen laitoksen assistenttina 1921–1923 ja Maatalouslehden toimituksen jäsenenä 1920–1952.

Politiikassa Ellilä oli mukana Maalaisliiton kansanedustajana Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä 1929–1930 ja 1932–1935. Jälkimmäiselle kaudelleen hän tuli edustaja Kalle Joukasen tilalle 20. toukokuuta 1932. Ellilä toimi maatalousministerinä Kallion III hallituksessa 1929–1930 ja kansanhuoltoministerinä Linkomiehen hallituksessa 1943–1944.

Ellilä on haudattu entisen Karkun alueelle, Sastamalan kirkolle sukuhautaan. Hautakivessä on Sulo Aaltosen tekemä kasvoreliefi Ellilästä.