Kaarina Sivonen

Anna Kaarina Sivonen (s. 23. elokuuta 1954 Kiuruvesi) on suomalainen sinilevätutkija ja Helsingin yliopiston mikrobiologian professori. Hän johtaa mikrobivarantojen tutkimusryhmää. Hän toimi Suomen Akatemian rahoittamana akatemiaprofessorina vuosina 2000–2010.[1][2][3][4]

Kaarina Sivonen
Henkilötiedot
Syntynyt23. elokuuta 1954
Kiuruvesi
Kansalaisuus Suomi
Ammatti mikrobiologian professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (MMM 1982, MMT 1988)
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue Mikrobiologia (erityisesti syanobakteerit ja sinilevät), mikrobiekologia- ja molekyylibiologia, toksiinit, bioaktiiviset aineet
Palkinnot Helsingin kaupungin tiedepalkinto (2001), Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (2002–), SVR R1 (2016)
Aiheesta muualla
Kaarina Sivonen Tuhat-tutkijaportaalissa

Sivonen tuli ylioppilaaksi Kiuruveden yhteislyseosta 1974. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, jossa suoritti maatalouden ja metsätieteen maisterin sekä tohtorin tutkinnot (MMM 1982, MMT 90). Osana opintojaan hän oli stipendiaattiina Unkarin Budapestissä Eötvös Lorand yliopistossa (1979–1980). Hän suoritti jatko-opintoja Yhdysvalloissa Wrightin osavaltionyliopistossa (Dayton, Ohio; 1988).[1] Hänen englanninkielinen mikrobiologian alaan lukeutuva väitöskirjansa (1990) oli otsikoitu Toxic cyanobacteria in the Finnish freshwater and the Baltic Sea. Hän on ollut Helsingin yliopiston dosentti vuodesta 1996.[2][1]

Sivonen toimi Helsingin yliopistossa tutkimusavustajana (1982–1984) ja nuorempana tutkijana (1984–1986). Sitten hän oli Suomen Akatemian tutkimusassistentti (1986–1990) ja nuorempi tutkija (1990–1996). Tänä aikana hän oli vierailevana post-doc tutkijana Yhdysvalloissa: Wrightin osavaltionyliopistossa (1990–1991), ja Chicagon yliopistossa (Illinois; 1991–1992). Hän työskenteli Helsingin yliopiston tutkijana vuosina 1996–1997 ja Suomen Akatemian vanhempana tutkijana 1997–2000.[1]

Vuosina 2000–2010 Sivonen toimi Suomen Akatemian rahoittamana akatemiaprofessorina ja johti Suomen Akatemian mikrobivarantojen huippuyksikköä vuosina 2002–2007.[1][2] Akatemiaprofessuurin aikana hänet nimitettiin 2004 yliopistolehtoriksi ja 2007 limnologian professoriksi sekä vuoden 2009 alusta mikrobiologian professoriksi. Tässä tehtävässä hän aloitti akatemiaprofessuurin jälkeen syksyllä 2010.[2] Pohjoismaisessa kymmenen yliopiston yhteisessä NordAqua-huippuyksikköhankkeessa (2017-2022) hän on Helsingin yliopistossa tehtävän tutkimuksen projektipäällikkö.[5][6]

Sivonen on erikoistunut sinilevien eli syanobakteerien tutkimukseen. Hänen tutkimusryhmänsä havaitsi aikoinaan myrkyllisten sinileväkukintojen olevan jokavuotinen ilmiö Itämeressä[7] ja yleisiä järvissämme. Sinilevistä voidaan tutkimusten mukaan saada myös lääkkeenä vaikuttavia aineita.[8] Keväällä 2019 hänellä oli ORCID-listauksen mukaan yli 240 tieteellistä julkaisua.

Hänen saamiin tunnustuksiin kuuluvat Helsingin kaupungin tiedepalkinto (2001) ja Suomalaisen tiedeakatemian jäsenyys (2002–).[1]

Lähteet
  1. Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 7 huhtikuuta 2019), s. 683
  2. Curriculum Vitae: Sivonen, Anna Kaarina 1/2019. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 7.4.2019.
  3. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 13.3.2019. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 7.4.2019.
  4. Arkistoitu kopioKaarina Sivonen, Professor Helsingin yliopiston Tuhat-tutkimusportaali, tuhat.helsinki.fi. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  5. Academic partners nordaqua.fi. Viitattu 7.4.2019. (englanniksi)
  6. Arkistoitu kopioTowards Versatility of Aquatic Production Platforms: Unlocking the Value of Nordic Bioresources (NordAqua) nordforsk.org. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019. (englanniksi)
  7. Arkistoitu kopioSivonen, Kaarina. 1.8.2005-31.7.2010 (aiempia akatemiaprofessoreja) Suomen Akatemia, aka.fi. Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  8. Mari Heikkilä: Sinilevä pelastaa henkiä – hermo- ja maksamyrkyistä saadaan lääkkeitä syöpiin (maksumuuri) 27.6.2016. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 7.4.2019.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.