Kaarina Haavikko

Salme Kaarina Haavikko (o.s. Kataja; 21. maaliskuuta 1928 Helsinki – 2. huhtikuuta 2018 Helsinki[2]) oli suomalainen hammaslääkäri, joka toimi sekä yksityisenä hammaslääkärinä että Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksella tutkijana, opettajana sekä lasten hammashoidon ja hampaiden oikomishoidon professorina.[1]

Kaarina Haavikko
Henkilötiedot
Syntynyt21. maaliskuuta 1928
Helsinki
Kuollut2. huhtikuuta 2018 (90 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (HLL 1952, HLT 1970, oikomisopin erikoislääkäri 1976)
Instituutti Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitos ja oma yksitysvastaanotto
Tutkimusalue ortodontia (hampaiden oikomishoito): hampaiston, leukojen ja kallon normaalin sekä poikkeavan kehityksen ymmärtäminen ja poikkeavan kasvun hoitomahdollisuudet ja taito[1]
Palkinnot Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki (1988)

Kaarina Haavikko kirjoitti ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta 1946. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa äitinsä mallin mukaan hammaslääkäriksi (HLL 1952) ja väitteli hammaslääketieteen tohtoriksi 1970. [1][2] Hänen väitöskirjansa (1970) käsitteli pysyvien hampaiden kehitystä ja oli otsikoitu The formation and the alveolar and clinical eruption of the permanent teeth : an orthopantomographic study.[3] Hän oli vuodesta 1975 lasten hammashoidon ja hampaiston oikomishoidon dosentti ja sai hampaiston oikomisopin erikoishammaslääkärin pätevyyden 1976.[1]

Haavikon työuraa kuvasi toiminta sekä yksityisenä hammaslääkärinä että Helsingin yliopiston tutkijana ja opettajana. Hänellä oli hammaslääkärin yksityisvastaanotto valmistumisvuodestaan lähtien. Hän jatkoi tässä työssä noin 50 vuoden ajan (1952-2001). Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitoksen assistenttina hän toimi 1963–1970 ja apulaisopettajana tai opettajana 1970–1977. Haavikko työskenteli virkaa tekevänä apulaisprofessorina 1974–1976 ja apululaisprofessorina 1977–1985. Määräaikaista lasten hammashoidon- ja hampaiden oikomishoidon professorin tehtävää hän hoiti vuosina 1985–1994, ja jäi eläkkeelle yliopistolta vuonna 1995.[1]

Haavikon tieteellinen tuotanto käsittää hänen yhteistyökumppaniensa kanssa kirjoitetun teoksen Introduction to Orthodontics (1985) ja noin 50 tieteellistä julkaisua, joiden aiheena on hampaiston normaali ja poikkeava kehitys, kallon dento-skeletaaristen piirteiden ja kasvun röntgenologinen tarkastelu sekä hampaiden hivenaineet.[1]

Kaarina Haavikko tutustui jo koululaisena tulevaan puolisoonsa Raimo Haavikkoon, jonka veli oli kirjailija, runoilija ja kustantaja Paavo Haavikko.[2]

Lähteet
  1. Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 12 tammikuuta 2019), s. 137–138
  2. Auli Rahkamo & Maarit Haavikko-Sjöstrand: Kaarina Haavikko 1928–2018. Professori 18.5.2018. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 12.1.2018.
  3. The formation and the alveolar and clinical eruption of the permanent teeth : an orthopantomographic study (PhD thesis/University of Helsinki; julkaistu sarjassa Suomen hammaslääkäriseuran toimituksia -Finska tandläkarsällskapets förhandlingar, ISSN 0039-551X; vol. 66, s. 103-170) 1996. Helsinki: Suomen hammaslääkäriseura (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Arkistoitu 13.1.2019. Viitattu 12.1.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.