Kaarela
Kaarela (ruots. Kårböle) on kaupunginosa ja hallinnollinen peruspiiri luoteisessa Helsingissä. Kaarelassa asuu hiukan yli 27 000 asukasta. Sen pinta-ala on 9,46 neliökilometriä.
Kaarela | |
---|---|
Kårböle | |
Kaupungin kartta, jossa Kaarela korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 33 |
Pinta-ala | 9,46 km² |
Väkiluku | 26 949[1] (1.1.2012) |
Väestötiheys | 2849 as./km² |
Osa-alueet | Kannelmäki, Maununneva, Malminkartano, Hakuninmaa, Kuninkaantammi, Honkasuo |
Postinumero(t) | 00410 (Malminkartano ja Honkasuo), 00420 (Kannelmäki), 00430 (Maununneva, Hakuninmaa ja Kuninkaantammi) |
Lähialueet | Oulunkylä, Haaga, Konala, Pakila, Tuomarinkylä, Pitäjänmäki |
Kaarela rajautuu etelässä Kehä I:een, lännessä Konalan teollisuusalueeseen Vihdintien itäpuolella ja pohjoisessa Vantaan lounaiskärjen eteläreunaan. Kaarelan hallinnollinen itäraja kulkee Keskuspuiston sisällä. Alueen halki virtaa Mätäjoki.
Kaarela jaetaan kuuteen osa-alueeseen: Kannelmäki (12 913 asukasta 1.1.2012), Maununneva (2 568 as.), Malminkartano (8 613 as.), Hakuninmaa (2 753 as.), Kuninkaantammi (102 as.)[1] ja Honkasuo. Yhteensä kaupunginosassa on noin 26 949 asukasta (2012 alussa) ja 5 700 työpaikkaa (2005 lopussa). Uusi Kuninkaantammen asuinalue on suunnitteilla Hakuninmaan pohjoispuolelle.[1]
Liikenteen valtaväylistä Vantaankosken rata ja Hämeenlinnanväylä halkovat aluetta. Kauppakeskus Kaari valmistui Kaarelaan kuuluvan Kannelmäen alueelle lokakuussa 2013.
Historiaa
Kaarelan kaupunginosaa edeltänyt Kaarelan kylä sijaitsi alkujaan Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaan kaupunki) alueella. Vuonna 1781 päättyneessä isossajaossa kylään merkittiin kuusi maakirjataloa: Abrams, Husbacka, Gamlas, Malmgård, Tolfmans ja Jönsas. Näistä muodostettiin myöhemmin lukuisia pienempiä tiloja. Vuonna 1946 tapahtuneessa suuressa alueliitoksessa Kaarela pilkkoutui kahtia, maalaiskunnan puolelle jääneeseen Pohjois-Kaarelaan (johon kuuluu mm. nykyisen Myyrmäen alue) ja Helsingin kaupunkiin liitettyyn Etelä-Kaarelaan.[2] Ensimmäinen osa-asemakaava Etelä-Kaarelan alueelle vahvistettiin vuonna 1957. Vuonna 1959 kaupunginosa jaettiin Hakuninmaan, Kannelmäen, Malminkartanon ja Maununnevan osa-alueisiin.[3] Etuliite etelä- poistui nimestä vuonna 1992.
Kaarelan kaupunginosa on syntynyt sotien jälkeen: ennen alueliitosta seutu oli maaseutua. Nykyisestä asuntokannasta 10 % on rakennettu 1940–1950-luvuilla. Kasvu kiihtyi 1970–1980-luvuilla ja tällöin rakennettiin yli 60 % nykyisistä asunnoista (runsas 13 200 asuntoa, 31.12.2003). Tärkeä osatekijä rakentamisen vilkastumiselle oli Vantaankosken radan avaaminen vuonna 1975. Malminkartano luotiin 1980-luvulla entiselle yliopiston koetilan pellolle ja Hakuninmaan asukasluku kolminkertaistui. Alueen täydennysrakentaminen on jatkunut 1990- ja 2000-luvuilla.
Kaarelan nimestä
Kaarela-nimi esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1417 muodossa Karisbola, myöhemmin muun muassa Korböleby (1543), Korbölle (1544) ja Korbööl (1545). Monien muiden böle-loppuisten nimien tavoin tässäkin on määriteosana henkilönnimi, tässä tapauksessa Kare, joka on ollut Ruotsissa sekä etu- että sukunimenä. Professori Heikki Ojansuu on esittänyt, että lähellä kielirajaa olevana nimenä taustalla voisi olla myös henkilöön liittyvä suomalainen köllinimi Kaari eli 'pitkä, kumara ihminen'.[4]
Lähteet
- 205 Kaarelan peruspiiri. Helsinki alueittain 2005. PDF.
Viitteet
- Helsinki alueittain 2008 (Kaarelan peruspiiri PDF:n sivuilla 76–79) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 12.12.2009.
- HS Vantaa | Hylkeenpyytäjien kylä on nykyisin betoniviidakko: Kaarelan kylästä kasvoi väkimäärältään Vantaan suurin lähiö Helsingin Sanomat. 13.10.2019. Viitattu 30.1.2023.
- Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 168. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- Helsingin kadunnimet, s. 21–22.