Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kaakkois-Suomi rakentaa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä uudistamalla ja monipuolistamalla alueen tuotantotoimintaa. Se rakennetaan pitkäjännitteisen ja uusia tuotannonaloja, tuotteita ja palveluja etsivän, innovointia ja tuotekehittelyä painottavan toiminnan varaan. Alueen kehitystä tukevat kasvava yrittäjyys, uusimman teknologian nopea käyttöönotto, vetovoimaiset työmarkkinat, Venäjän liiketoimintojen osaaminen sekä houkutteleva asuinympäristö ja palvelurakenne. Venäjän läheisyys näkyykin Kaakkois-Suomessa muuta maata tuntuvasti voimakkaampana.

Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueeseen kuuluu neljä yksikköä: liikennejärjestelmäyksikkö, tienpidon suunnitteluyksikkö, kunnossapitoyksikkö sekä investointiyksikkö. Tehtävänä on vastata Kaakkois-Suomen tieverkon tienpidosta, joka koostuu maanteiden hoidosta, kunnossapidosta sekä liikenteen turvallisuudesta tämän lisäksi tehtäviin kuuluu alueen liikennejärjestelmän kehittäminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Valtaosa tienpidosta on teiden hoitoa, kunnossapitoa, parantamista ja pienempiä tiehankkeita.

Vilkkaimmin liikennöity tieosuus on valtatie 7 (E18-tie) Kotkan Karhulassa. Siellä vuorokausiliikennemäärä on noin 29 000 ajoneuvoa. Kaakkois-Suomen väyläverkosto on erityisesti tärkeä metsäteollisuudelle, koska Kaakkois-Suomessa on useita metsäteollisuuden jalostukseen keskittyneitä kansainvälisiä toimijoita.  Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoja on kolme, mutta rajan läpi kulkeva liikenne on vähentynyt merkittävästi johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja siihen liittyvistä pakotteista. Vilkkaimmillaan rajaliikenne on ollut vuonna 2013, jolloin rajan ylittäjiä oli 10,5 miljoonaa, vuonna 2022 rajaliikenteen ylittäjiä oli yhteensä noin 1,5 miljoonaa.

Kaakkois-Suomen ympäristölle luovat leimansa Salpausselkien harjumuodostumat ja runsaat vesistöt. Vesistöistä isoimmat ovat Saimaa, Itäinen Suomenlahti, Kymijoki ja Vuoksi. Harjumuodostumalle on keskittynyt pohjavesivarojen lisäksi myös suurin osa alueen asutuksesta. Kaakkoissuomalaista luontoa on suojeltu Repoveden, Pyhtään Valkmusan ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistoissa. Vesistöjen äärelle on keskittynyt kolmannes Suomen puunjalostusteollisuudesta ja runsaasti sitä palvelevaa kemianteollisuutta, mikä näkyy suoraan ja välillisesti ympäristössä.

• maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus
• elinkeinoelämän kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen
• yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen
• työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työllisyys
• maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen
• koulutus, osaaminen ja kulttuuri
• teiden kunnossapito
• tienrakennushankkeiden suunnittelu ja toteutus
• joukkoliikenteen tuki
• liikenteen hallinta ja liikenneturvallisuus
• yksityisteiden parantamisavustukset
• teiden kunnossapidon ja investointien hankinnat Eteläisellä hankinta-alueella (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus ja Hämeen ELY-keskus)
• ympäristönsuojelu
• alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus
• ympäristövaikutusten arviointi
• rakennussuojelu
• vesihuolto- ja ympäristökunnostushankkeet
• vesihuolto- ja kulttuuriympäristötuet
• luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
• vesivarojen käyttö ja hoito
• ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietoisuuden edistäminen
• metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemianteollisuuden ympäristökysymykset
• kemikaalilain mukaisten valvontakysymysten asiantuntijatehtävät
• tulvariskien hallinta Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla
• Päijänteen ja sen alapuolisen Kymijoen säännöstely
• Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtävät
• Suomen ja Venäjän väliseen rajavesistöjä koskevaan sopimukseen liittyvät tehtävät
• kansainvälisten jätteenkuljettajien rekisteröintiin liittyvät tehtävät

• Elinkenorakenteen monipuolistaminen
• Saavutettavuuden parantaminen
• Ilmastosta ja ympäristöstä huolehtiminen
• Työllisyyden ja osaamisen kasvattaminen

• Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivut