Kašmirvilla

Kašmirvilla (toisinaan kashmirvilla) on korkealla Aasian vuoristoissa elävästä kašmirvuohesta saatavaa hienolaatuista villaa, jonka erityismuoto on pohjoisintialainen pashminavilla. Se on vuosisatojen ajan ollut erityisen haluttua villan pehmeyden, keveyden, helpon kerimisen, vahvuuden ja lämmittävyyden vuoksi. Nimensä se on saanut Pohjois-Intiassa sijaitsevan Kashmirin alueen mukaan, mistä se ensi kerran kulkeutui suuremmissa määrin Eurooppaan brittien mukana.

Kašmirvillasta valmistettuja huiveja.

Tuotanto
Kašmirvillaa tuottavia pashminavuohia Ladakhissa Kashmirin alueella.

Alkuaan Tiibetistä kotoisin oleva kašmirvilla tunnettiin jo roomalaisaikana. Kiinan, Mongolian ja Tiibetin lisäksi kašmirvillaa tuotetaan Iranissa, Turkissa[1], Afganistanissa, Irakissa, Kashmirissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa[2].

Vuohilajikkeita on kymmenisen kappaletta. Monista yrityksistä huolimatta eläimiä ei ole saatu tuottamaan tätä hienompaa alusvillaa Euroopan ilmastossa yhtä hyvin. Vuohien karheampi päällysvilla eroaa alusvillasta huomattavasti, eikä se sovellu hienoista hienoimman villan valmistamiseen. Aasian viileissä ilmastoissa kašmirvuohi kasvattaa talven varalle erityisen lämpimän alusvillan, jonka se ravistelee yltään lämpimän kevään saapuessa. Vuohipaimenet keräävät osan villasta maasta, mutta elannon vuoksi eläimiä autetaan mekaanisin keinoin. Tämän jälkeen likainen raakavilla pestään, kuivataan ja lajitellaan värin sekä hienouden mukaan. Raaka-aine keritään langoiksi ja lopulta se päätyy vaatteisiin. Käyttökohteiden määrä on äärimmäisen laaja.

Yksi eläin tuottaa vuodessa vain noin 500 grammaa käyttökelpoista kuitua, jonka seulominen vie suuresti aikaa. Tästä määrästä vain 150 grammaa on korkealaatuista aluskarvaa, joka on päälliskarvaa hienompaa ja selittää suurimmaksi osin hintaerot eri vaatteiden välillä. Jotta vuohen tuottama kuitu määriteltäisiin kašmiriksi, tulee sen olla alle 18,5 mikrometriä leveydeltään ja 3,175 senttiä pituudeltaan.

Maailmanlaajuinen villatuotanto on vuodessa noin 1,3 miljoonaa tonnia, mistä puhtaan kašmirvillan osa on vain noin 6 500 tonnia. Kysyntä kašmirille on loputon, tuotanto taas rajattu.

Kašmirvuohia ja mohair-villaa tuottavia angoravuohia risteyttämällä on saatu aikaan cashgoravuoheksi kutsuttu rotu.[3]

Ominaisuudet

Kašmirvilla on hienompaa, pehmeämpää ja lämpimämpää kuin muut villat[4]. Kašmirvilla on ihoa hyväilevää, kevyttä, hengittävää ja haurasta[2][5]. Toisaalta kašmirvilla nukkaantuu niin kuin villat yleensä.

Laadun vaihtelu

Kašmirvillaa on saatavilla useaa eri laatua. Koska tuotanto on niin hajaantunut, sekaan mahtuu paljon halvempaa, kehnolaatuista kašmiria. Kašmirin käsittelyssä mm. Skotlanti on vuosien saatossa osoittautunut erityisen tasokkaaksi. Tässä maassa on vuosisataiset perinteet villan kutomisessa ja – toisin kuin Aasiassa – kutomot ovat hyvin vaativia sertifioinnin ja laatutason suhteen. Tästä todisteena esimerkiksi The Scottish Cashmere Clubin kaltaiset järjestöt.lähde?

Esimerkiksi Mongoliasta on alkanut tulla alan teollistumisen myötä huonompilaatuista kašmirvillaa[4]. Huonompaa kašmirvillaa saa halvemmalla, samoin kuin kašmirvillan ja muiden kuitujen seosta.

Hoito

Kašmirvilla on tuuletuksessa puhdistuvaa ja sitä ei tarvitse pestä kuin harvoin. Kašmirvillaisia vaatteita täytyy käsitellä ja pestä hellävaroen välttäen kovakouraisia otteita ja mekaanista muokkausta. Pesu tapahtuu haaleassa vedessä neutraalilla pesuaineella[1]. Kašmirvaatteet voidaan pestä käsin kylmässä vedessä tai hienopestä koneessa pesupussissa kašmirvillalle tarkoitetulla pesuaineella.

Lähteet
  1. Kuituopas – Eläinten karvat ja villat – Kashmir (WS). Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 16.1.2021.
  2. Latikka-Tennilä, Tarja & Lehtonen, Riitta: Kashmir – Kashmirvillan historiaa. Edu.vlk.fi. Arkistoitu 16.9.2007. Viitattu 16.1.2021.
  3. Hannelore Eberle, Hermann Hermeling, Marianne Hornberger, Roland Kilgus, Dieter Menzer, Werner Ring, suom. Pirjo Luoto: Ammattina vaate, s. 22. Alkuteos Fachwissen Bekleidung. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26522-5.
  4. Rinne, Seppo: Kashmirteollisuus nyt – Mongolian kashmirteollisuus globalisaation kourissa. Suomi–Mongolia-seura. 14.8.2005. Arkistoitu 18.8.2009. Viitattu 16.1.2021.
  5. Arelalizza.fi lähde tarkemmin?

    Aiheesta muualla
    • Ville Raivio: Kashmirvilla Keikari.com. 22.3.2015. Viitattu 16.1.2021. (englanniksi)
    • CCMI etusivu The Cashmere and Camel Hair Manufacturers Institute (CCMI). Viitattu 16.1.2021. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.