KNM Sleipner (1936)

Pääartikkeli: Sleipner-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin Hortenin laivastontelakalta, missä köli laskettiin 3. lokakuuta 1934 telakkanumerolla 120. Alus laskettiin vesille 7. toukokuuta 1936 ja otettiin palvelukseen vielä samana vuonna.

Sleipner kuului 2. meripuolustusalueen 2. hävittäjäviiriköön, jonka tehtävänä oli suojata Vestlandetin ja Trøndelagin rannikkoa. Huhtikuussa 1940 Saksan hyökätessä Norjaan alus oli ankkurissa Hustadvikan lahdella valvomassa Britannian kuninkaallisen laivaston miinakenttää, joka oli laskettu 7. huhtikuuta operaatio Wilfredin aikana. Alus sai määräyksen liittyä torpedoveneisiin KNM Trygg ja KNM Sild suojaamaan Romsdalsfjordenia mahdolliselta saksalaisten tunkeutumiselta.

2. meripuolustusalueen komentaja kontra-amiraali Tank-Nielsen määräsi 11. huhtikuuta aluksen päällikön Ullringin ottamaan komentoonsa improvisoidun Romsdalfjordin meripuolustusalueen, jonka Tryggin päällikkö Münster oli perustanut vuorokautta aiemmin. Ullringin laivasto-osasto koostui hänen omasta hävittäjästään, kahdesta edellä mainitusta torpedoveneestä ja niiden sisaraluksesta KNM Skreistä. Alueeseen kuului lisäksi Romsdalsfjordenin lentoryhmä, jossa oli Høver M.F. 11, vallattu saksalainen Arado Ar 196 ja kaksi Britannian kuninkaallisen laivaston ilmavoimien Supermarine Walrusia. Lentokoneita käytettiin lähinnä tiedustelutoimintaan ja ne evakuoitiin 18. huhtikuuta Britteinsaarille.

Ullringin osasto valtasi Saksan laivaston troolarin Thüringenin sekä rahtialus Ruhrortin Stettevikassa. Ruhrortin oli miehistö tehnyt käyttökelvottomaksi. Saksan ilmavoimien syöksypommittajat tuhosivat sen satamaan. Troolari aseistettiin ilmatorjuntakonekiväärein ja asetettiin vartioalukseksi Moldeen, missä miehistö lopulta upotti aluksen toukokuussa.

Sleipner vastaanotti 24. huhtikuuta Åndalsnesissä kenraali Bernard Pagetin, jonka kuljetti maihin. Alus suojasi tämän jälkeen Molden maihinnousua ja joutui useaan otteeseen Saksan ilmavoimien maaliksi. Alus onnistui tuhoamaan ainakin kaksi lentokonetta. Alus lähti 25. huhtikuuta Lerwickiin, jonne se saapui seuraavana päivänä. Alus lähti seuraavana päivänä edelleen Scapa Flow'hun, mistä se jatkoi Tyneen telakalle. Alus siirrettiin Rosythiin saksalaisten miinoittaessa Tynen aluetta.

Alus palasi 17. kesäkuuta telakalta, minkä jälkeen se suojasi Britannian kuninkaallisen laivaston alaisuudessa Britteinsaarten itärannikon saattueita. Alus suojasi sodan aikana kaikkiaan 156 saattuetta ennen kuin se poistettiin 10. maaliskuuta 1944 palveluksesta[1].

Sodan päätyttyä alus palasi 10. toukokuuta Norjaan, jossa se siirrettiin reserviin. Alus muutettiin 1948 fregatiksi ja palautettiin palvelukseen, kunnes se romutettiin 1959.[1]

• E. Ullring 8. huhtikuuta – 28. kesäkuuta 1940
• T. Horve 28. kesäkuuta 1940 – joulukuu 1941
• Rolf Hag joulukuu 1941 – 22. heinäkuuta 1942
• Kleppe 22. heinäkuuta 1942 – 10. maaliskuuta 1944

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)