K. M. Rickman

Karl Martti Mikael Rickman (25. joulukuuta 1891 Porvoo – 11. joulukuuta 1966 Elimäki) oli suomalainen, Elimäellä vaikuttanut kartanonomistaja, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1949. Hän toimi Hämeenkylän kartanon pitkäaikaisena isäntänä vuodesta 1914 alkaen.[1]

Rickmanin vanhemmat olivat kirkkoherra, rovasti Richard Rickman ja Anna Sofia Helena Nyqvist ja puoliso vuodesta 1941 sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Vitikainen. Rickman kävi Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua seitsemänteen luokkaan. Hän jäi ensin töihin perheensä kotipappilan pelloille ja siirtyi sitten harjoittelemaan muille tiloille. Hän opiskeli Kurkijoen maamiesopistossa vuosina 1911–1912 ja perehtyi maatalouteen Odensen koelaitoksella Tanskassa ja Svalövin kasvinjalostustilalla Skånessa. Opintojen jälkeen Rickman osti Elimäen huonokuntoisen Hämeenkylän kartanon vuonna 1914 sukulaistensa tuella, ja teki siitä kukoistavan 40-luvulle tultaessa. Hän hallitsi sekä kasvinviljelyn että karjatalouden, laajensi viljelysalaa, otti käyttöön 20-luvulla koneellisen lypsyn ja salaojitti tilansa pellot 60-luivun alkuun mennessä.[1]

Rickmanin hoiti pitkään eri luottamustehtäviä. Hän oli mukana muun muassa Elimäen Säästöpankin toiminnassa ja kunnan holhouslautakunnan puheenjohtajana. Hän toimi Kymenlaakson Osuusmeijerin hallituksessa vuodesta 1919 vuoden 1964 syyskuuhun ja oli sen puheenjohtajana vuodesta 1950 lähtien. Hän aloitti 1952 puheenjohtajana Savo-Karjalan Meijeriliitossa ja toimi 1957 Valion hallintoneuvoston varapuheenjohtajana.[1]