Kusti Kulo
Gustaf Ludvik (Kusti) Kulo (vuoteen 1906 Källberg; 17. lokakuuta 1887 Hämeenlinna – 13. huhtikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen poliitikko. Hän oli muun muassa Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) puheenjohtaja (1948–1966)[1], Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen pääsihteeri (1922–1923), Rautatiehallituksen apulaishuoltopäällikkö ja Vapaa-ajattelijain maailmanliiton varapresidentti.
Kulo kävi kansakoulun ja käsityöläiskoulun.[2] Hän aloitti työt rautateillä 1902.[3] Kulo liittyi Suomen Rautatieläisten Liittoon vuoden 1905 suurlakon aikana, toimi myöhemmin osastojensa johdossa ja nousi liiton keskusjohtoon.[2]
Kulo työskenteli Tampereen rautatieaseman asemapäällikkönä ennen Suomen sisällissotaa, jossa hänestä tuli rautatieaseman punakaartin komissaari, myöhemmin pohjoisen rintaman yleisesikunnan jäsen ja Hugo Salmelan asetoveri.lähde? Hän oli pohjoisen alueen rautateiden liikennepäällikkö. Kulo haavoittui ja vangittiin.[2] Kulo muisteli sisällissodan aikoja 1947 julkaistussa Juho Mäkelän toimittamassa teoksessa Luokkasodan muisto.[4]
Kulo vapautui 1921, jolloin hänet valittiin Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen Tampereen piirisihteeriksi. Vuonna 1922 Kulo nousi SSTP:n pääsihteeriksi. Viranomaiset lakkauttivat puolueen 1923, jolloin Kulo vangittiin muiden puolueen johtohenkilöiden tavoin. Vapauduttuaan Kulo työskenteli 1928–1930 Suomen Ammattijärjestössä luennoitsijana ja valistuspäällikkönä.[2] 1920-luvun puolueasioita käsitelleissä kirjeissä Kulo käytti salanimeä "Kekäle".[5] Kulo kuului kommunisteja arvostelleen Suomen työväen vasemmistoryhmän keskustoimikuntaan 1920- ja 1930-luvun vaihteessa. Hänet erotettiin ammattijärjestön palveluksesta kommunistien saatua määräysvallan järjestössä 1930.[6]
1930-luvun alussa Kulo ryhtyi työskentelemään mainospiirtäjänä ensin Elannon ja myöhemmin Kulutusosuuskuntien Keskusliiton palveluksessa. Hän toimi KK:ssa myös puhujana ja opettajana. Vuonna 1946 Kulo valittiin Rautatiehallituksen apulaishuoltopäälliköksi.[2]
Jatkosodan jälkeen Kulo kuului muun muassa SKDL:n liittotoimikuntaan, Vapaan Sanan johtokuntaan ja Vapaan Pohjolan toimituskuntaan.[2] Kulo valittiin SKDL:n sisällä toimineen Sosialistisen Yhtenäisyyspuolueen varapuheenjohtajaksi puolueen perustavassa kokouksessa 22. maaliskuuta 1946 ja jatkokokouksessa lokakuussa 1947.[7] Puheenjohtajaksi valittu J. W. Keto kuoli pian jatkokokouksen jälkeen ja Kulo toimi SYP:n puheenjohtajana,[3] mutta hän kieltäytyi jatkamasta tehtävässä tultuaan valituksi myös SKDL:n puheenjohtajaksi.[8] Kulo kuului jatkossakin SYP:n puoluetoimikuntaan, mutta SYP:n erottua SKDL:stä maaliskuussa 1955 Kulo erosi puolueesta.[9]
Kulo toimi Helsingin siviilirekisteriyhdistyksen puheenjohtajana 1938–1945[2] ja Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajana 1945–1954.[10] Hän oli myös Vapaa-ajattelijain maailmanliiton varapresidentti 1940-luvun lopulla.[2]
Lähteet
- Jari Hanski: / Kulo, Kusti (1887 - 1973) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- R. P.: K. L. Kulo 60 vuotta. Vapaa Sana, 17.11.1947.
- K. L. Kulo täyttää huomenna 60 vuotta. Työkansan Sanomat, 16.11.1947.
- Luokkasodan muisto (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 827. Historiallisia Tutkimuksia 239. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6.
- Virtanen, Jorma: Suomen ammattijärjestö poliittisen työväenliikkeen eri suuntausten toimintakenttänä 1928–1930, s. 24, 30. Sarja F: 1. Turun yliopiston poliittisen historian laitos, 1983. ISSN 0359-0593. ISBN 951-642-307-8.
- Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue jatkanut perustavaa kokoustaan. Vapaa Sana, 21.10.1947.
- Taistelumieltä ja voitonuskoa SYP:n liittokokouksessa. Vapaa Sana, 22.3.1948.
- SYP hajoamistilassa. Vapaa Sana, 14.3.1955.
- 3. Suomen Siviilirekisteriyhdistysten Keskusliiton, myöhemmin Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajat Luetteloita (1.7.2007), 2007, Uutiset ja artikkelit, Pääkaupunkiseudun ateistit
Edeltäjä: J. W. Keto |
Suomen Kansan Demokraattisen Liiton puheenjohtaja 1948–1966 |
Seuraaja: Ele Alenius |