Kustaa Inkeri

Kustaa Aadolf Inkeri (12. marraskuuta 1908 Laitila – 16. maaliskuuta 1997 Turku[1]) oli suomalainen matemaatikko, akateemikko ja Turun yliopiston matematiikan laitoksen johtaja. Häntä pidetään suomalaisen lukuteorian koulukunnan perustajana.

Kustaa Adolf Inkeri syntyi Laitilassa 12. marraskuuta 1908. Hänen isänsä oli maanviljelijä Kustaa Edvard Inkeri[2], jolla oli viisi lasta. Elinolojensa parantamiseksi perhe muutti useita eri kertoja tilalta ja paikkakunnalta toiselle, joten Kustaa Adolf varttui hyvin monenlaisissa ympäristöissä.

Kustaa Inkeri kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1928. Suoritettuaan asepalveluksensa hän kirjautui opiskelijaksi Turun yliopistoon. Opintojaan Kustaa Inkeri rahoitti antamalla yksityistunteja. Ollessaan vielä opiskelija hän meni naimisiin liikemiehen tytär Fanny Ranghild Vännin kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa, joka oli poika, syntyi ennen Inkerin valmistumista. Perheeseen syntyi myöhemmin vielä neljä muuta lasta.

Pääaineensa matematiikan lisäksi Kustaa Inkeri opiskeli perustutkintoaan varten sivuaineinaan fysiikkaa ja tähtitiedettä. Inkeri valmistui maisteriksi vuonna 1936. Vuosina 1936–1937 hän toimi assistenttina Turun yliopiston tähtitornissa ja 1938–1945 Forssan Yhteiskoulun matematiikan ja luonnonopin opettajana sekä 1945–1946 Turun toisen lyseon vanhempana lehtorina.[2] Toinen maailmansota keskeytti Inkerin työn opettajana. Sotien aikana Inkeri toimi jonkin aikaa komppanianpäällikkönä rintamalla ja jatkoi sen jälkeen ammattiupseerina. Suhteellisen rauhallisen jatkosodan rintamasotavaiheen aikana Inkeri järjesti sotilaille mahdollisuuden suorittaa yliopiston perusopintoja matematiikassa.

Kustaa Inkeri väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 1946 Kalle Väisälän ohjauksessa. Tuohon aikaan Kalle Väisälä oli yliopiston ainoa matematiikan professori. Inkerin väitöskirja Untersuchungen über die Fermatsche Vermutung käsitteli Fermat'n ongelmaa, johon Inkeri monissa myöhemmisäkin tutkimuksissaan palasi. Väiteltyään Kustaa Inkeri luopui oppikoulun opettajan tehtävästään. Yliopistossa ei tuolloin ollut ainoatakaan matematiikan assistentin paikkaa. Vuonna 1947 yliopistoon perustettiin kuitenkin matematiikan apulaisprofessuuri, jonka hoitajaksi vuonna 1948 myös dosentin arvon saanut Kustaa Inkeri nimitettiin[2]. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1950. Tuolloin hän sai nimityksen matematiikan professorin virkaan, jota Teknilliseen korkeakouluun siirtynyt Kalle Väisälä oli pitkään hoitanut oman toimensa ohessa.[3] Turun yliopiston matematiikan professorina ja matematiikan laitoksen johtajana Inkeri toimi vuonna 1972 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä asti. Kustaa Inkerin kauteen ajoittuu laitoksen toiminnan huomattava laajentuminen.

Inkerin tutkimustyö kohdistui lukuteoriaan. Hänen tunnetuin tuloksensa koski Fermat'n yhtälön mahdollisten ratkaisujen kokoa, mutta hän julkaisi tutkimuksia myös muista Diofantoksen yhtälöistä ja mm. binäärisistä neliömuodoista ja eräiden lukujen irrationaalisuudesta. Inkerin tieteelliset artikkelit on julkaistu Kanadassa kirjana Collected Papers of Kustaa Inkeri vuonna 1992.[4] Vuonna 1951 Kustaa Inkeri kutsuttiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi. Tiedeakatemian kunniapalkinto hänelle myönnettiin 1972.[5] Suomen matemaattinen yhdistys kutsui Inkerin kunniajäsenekseen 1977.[4] Emil Aaltosen Säätiön kunniapalkinnon Inkeri sai 1972.[4] Inkeri kirjoitti myös kansantajuisia artikkeleita lukuteoriaan liittyvistä aiheista Matemaattisten Aineiden Aikakauskirjaan ja Arkhimedekseen.[2] Kustaa Inkerin opetusaineet yliopistossa ulottuivat lukuteoriasta ja algebrasta reaali- ja kompleksianalyysiin. Kustaa Inkerin oppilaista seitsemän on väitellyt tohtoreiksi, heistä kuusi lukuteorian alalta. Kaikki seitsemän ovat toimineet professoreina Suomen yliopistoissa. Inkerin oppilaiden ohjaamien väitöskirjojen määrä on lähes 250.[6]

Kustaa Inkeri kuoli Turussa 16. maaliskuuta 1997. Hänen muistokseen pidettiin alkukesästä vuonna 1999 lukuteorian symposiumi Turku Symposium on Number Theory in Memory of Kustaa Inkeri (University of Turku, 31.5.–4.6.1999).

Lähteet

Artikkeli perustuu suurelta osin Tauno Metsänkylän Kustaa Inkerin koottuja teoksia varten kirjoittamaan matemaatikon muotokuvaan, ks.

Viitteet
  1. Metsäkylä, Tauno: Professori Kustaa Inkeri Lukuteoreetikko oli selkeä opettaja Helsingin Sanomat. 27.3.1997. (vaatii tilaamisen)
  2. Uola, Mikko (toim.): Turun yliopiston opettajat ja virkamiehet 1920–1969, s. 142–143. Turun yliopisto, 1970.
  3. Matematiikan professorit Turun yliopistossa utu.fi. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 8.3.2016.
  4. Metsänkylä, Tauno: Kustaa Inkeri 1908–1997. Arkhimedes 4/97, 1997, s. 22–24.
  5. Paaskoski, Jyrki: Oppineiden yhteisö. Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008, s. 432. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22529-4.
  6. Mathematics Genealogy Project. Kustaa Inkeri genealogy.math.ndsu.nodak.edu. Viitattu 8.3.2016.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.