K. G. Hammar
Karl Gustav Hilding Hammar, yleisesti K. G. Hammar (s. 18. helmikuuta 1943 Hässleholm) on ruotsalainen teologi, Lundin piispa ja Ruotsin kirkon, Upsalan emeritus arkkipiispa.
Karl Gustav Hammar | |
---|---|
Uppsalan arkkipiispa | |
1997–2006
|
|
Edeltäjä | Gunnar Weman |
Seuraaja | Anders Wejryd |
Lundin hiippakunnan piispa | |
1997–2006
|
|
Edeltäjä | Per-Olov Ahrén |
Seuraaja | Christina Odenberg |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. helmikuuta 1943 Hässleholm, Ruotsi |
Elämänvaiheet ja työ
Hammar on lähtöisin Lundin hiippakunnasta. Hän kasvoi pappiskodissa ja vihittiin papiksi Lundin hiippakuntaan 22-vuotiaana. Hän on teologian tohtori ja dosentti. Vuonna 1972 hän väitteli tohtoriksi kirkkohistoriaan liittyvällä aiheella ”Liberalteologi och kyrkopolitik, Kretsen kring kristendomen och vår tid, 1906-omkr. 1920”.[1]
Hän on toiminut mm. Singaporen Trinity Theological Collegen opettajana 1972-75, seurakuntapappina Lundissa 1975-79 ja Ruotsin kirkon pastoraali-instituutin Lundin laitoksen rehtorina 1980-87. Lundin tuomiorovastiksi hänet valittiin 1987, 1992 Lundin hiippakunnan piispaksi ja helmikuussa 1997 hän aloitti Ruotsin kirkon arkkipiispana.[1] Hänen seuraajakseen Lundin piispana valittiin Christina Odenberg, ensimmäisenä naispiispana Ruotsin kirkossa.[2]
Eläkkeelle hän jäi 2006. Sen jälkeen hän on toiminut vierailevana professorina Lundin yliopiston humanistisen ja teologisen tiedekunnan teologian ja uskontotieteen keskuksessa (Centrum för teologi och religionsvetenskap).[3]
Hammarin ajatuksia sävyttää liberaali teologinen perinne, siitä esimerkkinä hänen ajatuksensa kirkon ja valtion suhteiden uudelleen järjestämisestä. Hän suhtautui arkkipiispana ollessaan myönteisesti sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustamiseen. Hän hyväksyi ns. Ecce Homo valokuvateosten näyttämisen Upsalan tuomiokirkossa 1998 ja hänen kannanottojaan arvosteltiin, mm Katolinen kirkko ja syyrialais-ortodoksinen kirkko Ruotsissa arvostelivat häntä, mutta samalla hän sai paljon tukea, mm. Tukholman piispa Caroline Krook tuki häntä.[2]
Hammar tunnettiin arkkipiispana myös kiistanalaisista ulkopolitiikan lausumista, muun muassa Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa. Hän on arvostellut myös kansainvälistä kapitalismia.[2]
K. G. Hammarin julkaisemia kirjoja (valikoima)
- Liberalteologi och kyrkopolitik, Kretsen kring Kristendomen och vår tid,1906–omkr. 1920 (Bibliotheca historico-ecclesiastica Lundensis1.) Tohtorinväitöskirja (1972)
- Dialog i kyrkan synpunkter på predikan (1975)
- Gudsfolket, Ett bibelteologisk studium av kyrkans identitiet (1977)
- Prästidentitet och församlingssyn, Modeller för vägval (1981)
- Gudsfolkets uppb rott. (1981)
- Det som hörs –predikoteoretiska perspektiv (1985)
- Tecken och verklighet, Herdabrev till Lunds stift (1993)
- Samtal om Gud (1997)
- Ecce Homo – efter 2000 år (2000)
- Jag har intes anningen, jag söker den (2004)
- Släpp fången loss - Gud bland metaforer och apofatiska provisorier (2016)
Lähteet
- Ärkebiskop KG Hammar svenskakyrkan.se. Arkistoitu 13.5.2006. Viitattu 14.3.2020.
- K. G. Hammar peoplepill.com. Viitattu 14.3.2020.
- Kg Hammar ctr.lu.se. Viitattu 14.3.2020.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta K. G. Hammar Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Gunnar Weman |
Ruotsin arkkipiispa | Seuraaja: Anders Wejryd |