K. G. Göös

Göösin vanhemmat olivat kelloseppä David Göös ja Hedvig Elisabet Norring (1795-1844). Göös valmistui ylioppilaaksi vuonna 1857 ja suoritti samana vuonna opettajan tutkinnon Porvoon tuomiokapitulissa.

Göösin uran päävaiheet olivat seuraavat[2]. Göös perehtyi valtion apurahan turvin voimistelunopetukseen ulkomailla ja opiskeli samalla lääketiedettä. Vuonna 1863 hänestä tuli Jyväskylän seminaarin lehtori, voimistelun ja anatomian opettaja sekä opetusvälinevaraston haltija. Opetuksessa hän pyrki yhdistämään saksalaisen ja ruotsalaisen voimistelujärjestelmän. Heti ensimmäisenä opettajanvuotenaan hän julkaisi ruotsinkielisen kirjasen kouluvoimistelusta ja vuonna 1867 kirjan Voimistelun harjoitusoppi kansakoulujen tarpeeksi, joka oli ensimmäinen suomeksi ilmestynyt voimistelua käsittelevä teos. Hän toimi myös Jyväskylän ensimmäisenä kirjastonhoitajana[3], perusti suomenmielisen Päijänne-lehden[4] ja oli osakas Jyväskylän kirjapainossa, joka teki sanomalehti Keski-Suomea ja joka myytiin myöhemmin Weilin+Göösille.

Göös perusti vuonna 1871 Jyväskylään opetusvälinekaupan, joka liitettiin seuraavana vuonna opettaja Alexander Georg Weilinin omistamaan kirjakauppaan ja kustannusliikkeeseen, ja niin syntyi Weilin+Göös. Göös oli yhtiön toimitusjohtajana vuosina 1872–1900 ja johtokunnan jäsen vuosina 1900–1902. Luovuttuaan toimitusjohtajan tehtävistään Göös toimi maanviljelijänä vaimonsa kotitilalla Irjalan kartanossa Janakkalassa. Yrityksen pääosa oli 1883 siirretty Helsinkiin, jonne Göös itsekin oli muuttanut asumaan. Göös toimi myös Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ensimmäisessä johtokunnassa ja oli sen tukiosakeyhtiön perustajia.[5] Kauppalehti perustettiin Göösin vuonna 1897 esittämän ajatuksen pohjalta, kun hän toimi lehteä kustantamaan ryhtyneen Suomen Liikemies-Yhdistyksen puheenjohtajana.

Muita Göösin toimia olivat muun muassa Hämeen läänin maanviljelysseuran puheenjohtajuus 1894–1917. Hän oli porvarissäädyssä Jyväskylän edustaja valtiopäivillä 1882 ja Tornion edustaja 1891.[6]

Hänen puolisonsa oli vuodesta 1867 Fanny John (k. 1918), joka toimi ennen naimisiin menoaan Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä johtajattarena. Heidän poikiaan olivat filosofian tohtori ja pääkonsuli Hjalmar Göös[7] sekä opettaja, koulunjohtaja ja yritysjohtaja Arvid Kuha[8]. Göösin veli oli Venäjällä asunut lennätinvirkamies, runoilija ja kääntäjä Frithiof Woldemar Göös.[9]

• Tervettä henkeä raittiiseen ruumiiseen. Karl Gustav Göösin iskulause aikalaisilleen. Suomalaisen voimistelunopettajan, kirjailijan, liikemiehen, valtiopäivämiehen, kunnallismiehen ja maanviljelijän syntymästä 100 vuotta, Suomen Kuvalehti, 01.05.1937, nro 18, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot