Kōriyama

Kōriyama (jap. 郡山市, Kōriyama-shi) on Japanin kaupunki Honshūn saarella Tōhokun alueella Fukushiman prefektuurissa. Se sijaitsee sisämaassa prefektuurin keskiosassa Kōriyaman allaslaaksossa. Lännessä kaupunki rajautuu Inawashirojärveen, idässä sen alue nousee Abukuman ylängölle.[3][4] Kōriyamassa on 330 690 asukasta (lokakuussa 2020) ja sen pinta-ala on 757,20 neliökilometriä.[1]

Kōriyama
(郡山市)

Kōriyaman keskustaa

lippu
symboli

Kōriyaman sijainti Fukushiman prefektuurissa

Kōriyama

Koordinaatit: 37°24′02″N, 140°21′35″E
Valtio Japani
Alue Tōhoku
Prefektuuri Fukushiman prefektuuri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 757,20[1] km²
Väkiluku (10/2020) 330 690[1]
 – Väestötiheys 437 as./km²
Symbolit
 – Puu Kiinanvuoristokirsikka[2]
 – Kukka Hanakatsumi[2]
 – Lintu Käki[2]








Kōriyama on valittu yhdeksi Japanin ydinkaupungeista vuonna 1997.[4] Se on Tōhokun alueen kolmanneksi suurin kaupunki Sendain ja Iwakin jälkeen.[5]

Historia

Kōriyama oli historiallisesti Asakan piirikunnan keskus. Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla se kehittyi yhtenä Ōshū-kaidō-tiereitin postiasemista (shukuba), jonne sijoitettiin myös Nihonmatsun daimiokunnan paikallinen hallintokeskus (jin’ya). Tähän aikaan se oli kuitenkin vielä ympäröiviä paikkakuntia pienempi. Kōriyama alkoi kehittyä voimakkaasti Meiji-restauraation jälkeen 1870-luvulla, kun ympäröiviä alueita alettiin raivata määrätietoisesti maanviljelyn käyttöön. Inawashirojärveltä johdettiin Kōriyamaan Asakan kastelukanava, jonka avulla tuotettiin myös vesivoimaa kaupunkiin sijoittuneelle tekstiiliteollisuudelle. Ensimmäisen maailmansodan aikaan kaupunkiin rakennettiin myös kemianteollisuutta. Kaupunkioikeudet osana Japanin nykyistä kunnallishallintoa Kōriyama sai vuonna 1924, kun Kōriyaman ja Kowaradan maaseutukaupungit liitettiin yhteen.[3][4]

Toisen maailmansodan jälkeen Kōriyama on kasvanut merkittäväksi teollisuus-, palvelu- ja vähittäiskaupan keskukseksi. Tärkeimmiksi teollisuudenaloiksi ovat nousseet koneteollisuus sekä lasi- ja keinokuitujen valmistus. Kaupunki on laajentunut etenkin suurissa kuntaliitoksissa vuosina 1955 ja 1965. Luotijunayhteyden Kōriyama sai vuonna 1982. Tōhokun maanjäristys vuonna 2011 aiheutti kaupungissa vahinkoja, kun 2 455 asuinrakennusta tuhoutui kokonaan ja 11 ihmistä sai surmansa.[3][4]

Liikenne

Kōriyamaa palvelevat JR Higashi-Nihonin suurnopeusjunayhteys Tōhoku Shinkansen sekä Tōhoku-päälinja, Ban’etsu-länsilinja, Ban’etsu-itälinja ja Suigun-linja.[3][4]

Kulttuuri ja nähtävyydet

Kōriyaman nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Nyohō-jin buddhalainen temppeli ja Kaiseizanin puisto. Kaupungin alueella toimii useita kuumia lähteitä (onsen), joista tunnetuin on Bandai Atami-onsen.[3][4]

Eräs perinteinen kōriyamalainen tuote on Miharu-nukke.[3] Kōriyama on profiloitunut myös musiikkikaupungiksi, ja sitä on kutsuttu jopa ”Tōhokun Wieniksi”. Kaupungista on kotoisin esimerkiksi popyhtye GReeeeN.[5]

Ilmasto
Kōriyaman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 4,5 5,5 9,5 16,1 21,6 24,8 28,0 29,4 25,2 19,4 13,5 7,5 ka. 17,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −2,5 −2,3 0,1 5,0 11,1 15,9 19,9 20,7 16,5 10,1 3,8 −0,4 ka. 8,2
Sademäärä (mm) 40,9 27,6 66,1 75,4 92,2 120,6 191,2 144,4 162,7 126,5 57,8 38,1 Σ 1 143,5
Sadepäivät (d) 7,3 5,7 9,1 9,0 9,7 11,4 14,0 11,3 11,3 8,9 6,9 7,3 Σ 111,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
4,5
−2,5
5,5
−2,3
9,5
0,1
16,1
5,0
21,6
11,1
24,8
15,9
28,0
19,9
29,4
20,7
25,2
16,5
19,4
10,1
13,5
3,8
7,5
−0,4
S
a
d
a
n
t
a		 40,9
27,6
66,1
75,4
92,2
120,6
191,2
144,4
162,7
126,5
57,8
38,1



Kuvia
  • Kōriyaman rautatieaseman edustaa
  • Nyohō-jin temppeli
  • Pilvenpiirtäjä Big-i
  • Kaiseizanin puistoa
  • Bandai Atami-onsen

Lähteet
  1. 2-1.郡山市の統計概要 Koriyama City. Arkistoitu 19.10.2020. Viitattu 16.10.2020.
  2. 市章、シンボルマーク、花・木・鳥 Koriyama City. Arkistoitu 7.11.2021. Viitattu 16.10.2020.
  3. ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典: 郡山市 Kotobank. Viitattu 16.10.2020.
  4. 日本大百科全書: 郡山（市） Kotobank. Viitattu 16.10.2020.
  5. 郡山市はこんなまち Koriyama City. Arkistoitu 21.10.2020. Viitattu 16.10.2020.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.