Kōan

Kōan (jap. 公案; kor. kong-an 공안) on tarina, dialogi, kysymys tai toteamus, jota käytetään zen-buddhalaisessa harjoituksessa synnyttämään oppilaalle suuren epäilyksen mieli, sekä testaamaan oppilaan kehittymistä zen-harjoituksessaan. Kōaneja käytetään erityisesti japanilaisessa rinzai-koulukunnassa.

Kōan-harjoituksen tarkoituksena on saavuttaa vastaus kōaniin kokemuksen muodossa. Usein koan on paradoksaalinen kysymys juuri sen vuoksi, että sen tarkoituksena on osoittaa loogisen ja dualistisen ajattelun rajallisuus ja täten auttaa oppilas irroittautumaan takertumisestaan ajatteluun. Esimerkiksi kysymykseen "millainen ääni syntyy yhtä kättä taputettaessa?" on zen-harjoituksessa täysin tarpeetonta yrittää luoda oikeaa vastausta ajattelulla.

Aloittelevan kōan-harjoituksen tarkoitus on luoda kysymykseen vastaus kokemalla valaistumiskokemus, satori. Kōanin ratkaisu ei tarkoita harjoituksen päättymistä. Onnistuneen vastauksen jälkeen kōan-harjoitus jatkuu uusien kōanien muodossa osana muuta zen-harjoitusta entisen mukaisesti, jotta ratkaisukokemusta opitaan kehittämään, ymmärtämään ja hyödyntämään jokapäiväisessä arjessa.