Kārsava

Kārsava (latgalliksi Kuorsova, saks. Karsau, ven. Корсовка, Korsovka, jiddišiksi קאָרסאָװקע‎, Korsovke) on kaupunki itäisessä Latviassa Latgallian historiallisella alueella, lähellä Venäjän rajaa. Se sai kaupunginoikeudet vuonna 1928. Vuonna 2016 siellä oli 2 210 asukasta.[1]

Kārsava

vaakuna

Kārsava

Koordinaatit: 56°47′N, 27°40′E

Valtio Latvia
Kunta Kārsava
Kaupungiksi 1928
Väkiluku (2016)  ([1]) 2 210
Aikavyöhyke UTC+2
  Kesäaika UTC+3









Historia

Maisemaa Kārsavassa

Latgalleja on asunut kaupungin alueella 700-luvulta lähtien. Tuolloin Kārsava oli suurempi asutuskeskus, jossa oli useita linnavuoria. Paikallinen ruhtinas asui Kārsavassa vuoteen 1763, ja samana vuonna kaupunkiin rakennettiin myös katolinen kirkko.

Puolan Liivinmaa joutui Venäjän vallan alle vuonna 1793 ja Kārsavasta tuli osa Vitebskin kuvernementtia. Paikan läpi kulki postitie Rēzeknestä Ostroviin ja siitä tuli kaupankäynnin keskus. Kārsava kärsi pahoja vaurioita Napoleonin Venäjän-sotaretken aikana. Vuonna 1836 rakennettiin Kārsavan läpi kulkeva viertotie Pietarista Varsovaan, ja rautatie seurasi vuonna 1860.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueesta tuli osa Latviaa vuonna 1920, ja kahdeksan vuotta myöhemmin sille myönnettiin kaupunginoikeudet. Nykyinen Kārsavan kunta perustettiin vuonna 2009 osana Latvian hallinnollista uudelleenjärjestelyä, ja se koostuu aiemmista Kārsavan kaupungista sekä Goliševan, Malnavan, Mērdzenen, Mežvidin ja Salnavan kunnista.

Lähteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.