Kórinthos

Pääartikkeli: Korintti

Korintin seutu on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella. Mykeneläisellä pronssikaudella Korintti oli jo merkittävä keskus, vaikkakin jäi suuremman Argoksen varjoon. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunkiin liittyvät muun muassa Sisyfoksen, Bellerofonin ja Pegasoksen sekä Medeian tarut.[3][4][5][6]

Antiikin Korintin rauniot, taustalla kaupungin linnavuori Akrokorintti.

Antiikin aikana arkaaisella ja klassisella kaudella Korintti oli yksi Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita ja kauppakaupunkeja erityisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi, sillä se hallitsi Korintin kannasta ja näin alueen liikennettä sekä kannasta pitkin että sen poikki. Tyranni Periandros rakennutti kannaksen yli Diolkoksen eli rampin, jota pitkin laivat voitiin vetää kannaksen yli. Näin niiden ei tarvinnut kiertää koko Peloponnesosta.[3][4][5][6]

Antiikin Korintin linnavuori Akrokorintti oli kreikkalaisista akropoliksista suurin. Korintin kaupunki oli myös kooltaan yksi Kreikan suurimpia. Kaupungilla oli kaksi satamaa, Lekhaion ja Kenkhreai. Kaupungissa kehitettiin muun muassa kolmisoudut sekä korinttilainen pylväsjärjestelmä. Korintilla oli merkittävä osa persialaissodissa suuren laivastonsa ansiosta. Myöhemmin se oli useimmiten Spartan liittolainen Ateenaa vastaan. Peloponnesolaissodan yksi syy oli Ateenan ja Korintin välinen riita, joka koski Korintin koloniaa Korkyraa.[3][4][5][6]

Makedonialaisten vallattua Kreikan Korintti oli Korintin liiton keskus. Roomalaiset tuhosivat Korintin vuonna 146 eaa. ja perustivat sen uudelleen siirtokuntanaan vuonna 44 eaa. Roomalaisella ajalla kaupunki toimi Achaean provinssin pääkaupunkina ja nousi silloin uuteen kukoistukseen. Jo roomalaisella ajalla kannaksen poikki yritettiin kaivaa kanavaa.[3][4][5][6]

Bysanttilaisella ajalla vanhan Korintin asutus taantui, mutta kaupunki oli muun muassa tärkeä silkkiteollisuuden keskus. Akrokorintti säilyi merkittävänä linnoituksena. Se oli käytössä myös vuonna 1459 alkaneen osmanivallan aikana. Linnavuoren turkkilaiset antautuivat Kreikan armeijalle vuonna 1822, ja alueesta tuli osa uutta Kreikan valtiota.[7][8][9]

Kórinthoksen kaupunkia.

Korintin alueella oli suuri maanjäristys 9. helmikuuta 1858, jolloin kaupungin antiikin ajalta periytynyt paikka hylättiin. Uusi, nykyinen Kórinthoksen kaupunki perustettiin Korintinlahden rannalle noin kuusi kilometriä koilliseen vanhasta paikasta. Samalla uudessa kaupungissa päätettiin käyttää uusinta kaupunkisuunnittelua ja nykyaikaista asemakaavaa.[7][9] Antiikin aikaiselle paikalle jäi pienempi asutus, joka tunnetaan nykyisin Archaía Kórinthoksen kylänä. Antiikin Korintin rauniot, kuten Apollonin temppelin jäänteet, ovat sen merkittävimmät nähtävyydet Antiikin Korintin arkeologisen museon ohella.

Kauan suunniteltu Korintin kanava, jonka länsipää sijaitsee pari kilometriä kaupungista itään, valmistui vuonna 1893. 1900-luvun alussa Kórinthoksessa asui noin 5 000 asukasta.[10] Kaupunki kärsi pahoja vaurioita maanjäristyksessä myös 22. huhtikuuta 1928. Tuon jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen niin, että talot kestäisivät järistyksiä paremmin. Vuoden 1981 maanjäristyksessa vauriot jäivätkin pienemmiksi.[7]

Nykyinen Kórinthoksen kunta muodostui, kun Kórinthos, Ássos-Léchaio, Saronikós, Solygeía ja Tenéa yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[11]