Käsikivet

Käsikivet ovat käsikäyttöisiä jauhinkiviä, joita käytettiin erityisesti jauhojen valmistuksessa.[1]

Käsikivet virolaisessa museossa.

Käsikivien alkeellisin muoto oli sylinterimäinen jauhinkivi, jota rullattiin jyvien yli edestakaisin.[2] Tehokkaampi tapa oli kahden päällekkäisen kiekkomaisen kiven pyörittäminen vastakkain. Tällaisten käsikivien ylemmän kiven navassa oli aukko, johon jauhettavat jyvät kaadettiin. Valmis jauho tuli ulos laitteen ulkoreunoilta. Samalla pieniä kivensiruja joutui jauhoihin, mikä kulutti ihmisten hampaita.[3] Arkeologit voivat arvioida tuon ajan ihmisten luurankojen hampaiden kulumisen perusteella, kuinka vanhaksi ihmiset ovat eläneet.[4]

Lähteet
  1. Ihmisen värikkäät vaiheet. Valitut Palat, Helsinki 1998. ISBN 951-584-325-1, s. 23, 54, 195 (alkuteos vuodelta 1992 Everyday Life Through the Ages).
  2. Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat, Päätoim. Erling Bjöl, Otava. Keuruu 1982. ISBN 951-1-06987-X. Sivu 51.
  3. Ötzillä oli huonot hampaat Tieteen Kuvalehti Historia 05.08.2013. Viitattu 12.5.2015.
  4. Luut lavertelevat Rengon vainajista. Tiede 4.10.2011. Viitattu 21.10.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.