Kärsäpussipäästäinen
Kärsäpussipäästäinen[3][4] (Tarsipes rostratus) on pienikokoinen australialainen pussieläin, joka painaa vain viidestä kymmeneen grammaan ja on näin suurin piirtein puolet pienempi kuin hiiri.
Kärsäpussipäästäinen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalis |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Pussieläimet Marsupialia |
Lahko: | Harvaetuhampaiset Diprotodontia |
Alalahko: | Phalangeriformes |
Yläheimo: | Petauroidea[2] |
Heimo: |
Kärsäpussipäästäiset[3] Tarsipedidae Gervais & Verreaux, 1842 |
Suku: |
Tarsipes Gervais & Verreaux, 1842 |
Laji: | rostratus |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
Kärsäpussipäästäisen levinneisyysalue |
|
Katso myös | |
Kärsäpussipäästäinen Wikispeciesissä |
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on mesipussikiipijä.[4]
Kärsäpussipäästäisellä ei ole läheisiä sukulaisia. Tällä hetkellä se on luokiteltu Tarsipes-suvun ja kärsäpussipäästäisten heimon (Tarsipedidae) ainoaksi edustajaksi pussioravansukuisten yläheimossa,[2] mutta useat tutkijat uskovat, että lajin voitaisiin nostaa omaksi yläheimokseen tai jopa kauemmas.
Kärsäpussipäästäinen on yksi harvoista nisäkkäistä, jotka käyttävät ravinnokseen pelkästään mettä. Sillä on pitkä teräväkärkinen nokka ja samanlainen kieli kuin mesikoilla ja kolibreilla. Eläin on pääasiassa yöllinen liikkuja, mutta saattaa tulla etsimään ruokaa myös viileinä päivinä. Yleensä kärsäpussipäästäiset viettävät päivänsä suojassa kivenkoloissa, ontossa puussa tai hylätyssä linnunpesässä.
Uskotaan, että kärsäpussipäästäinen on pitkäaikaisen pussieläinryhmän viimeinen selviytyjä. Vaikka sen levinneisyysalue on melko rajoittunut Länsi-Australian lounaisosiin, se on melko yleinen, ja se ei ole vaarassa kuolla sukupuuttoon niin kauan kuin sen asuinalueet säilyvät koskemattomina. Kasvien monimuotoisuus on kärsäpussipäästäiselle elintärkeää, sillä se ei selviä kovin pitkään ilman jatkuvaa medentuotantoa, eikä se pysty etsimään ruokaa yhtä laajalta alueelta kuin mettä syövät linnut.
Lähteet
- Friend, T., Morris, K., Burbidge, A. & McKenzie, N.: Tarsipes rostratus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi)
- Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Tarsipedidae Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)
- Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 384–386. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 26.10.2010. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- Fauna of Australia: Tarsipedidae (pdf) (englanniksi)