Kärsäkkäät

Kärsäkkäät (Curculionidae) on kovakuoriaisten lahkoon kuuluva heimo. Se on eläinkunnan suurin heimo ja lajeja on kymmeniä tuhansia. Monet kärsäkkäistä ovat tuholaiseläimiä puutarhassa ja viljelyksillä.

Kärsäkkäät
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthopoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät
Curculionidae[1]
Latreille, 1802
Katso myös

  Kärsäkkäät Wikispeciesissä
  Kärsäkkäät Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Kärsäkkäille tyypillistä on pitkä kärsä. Tuntosarvet ovat polvekkaita ja niissä on jaokkeita, joista ensimmäinen on pitkä ja nuijamainen. Ruumiin muoto on päärynämäinen. Siipien ja ruumiin pinta on kova, uurteinen, epätasainen ja joskus suomumainen. Suurin osa kärsäkkäistä on väriltään himmeitä, mutta jotkut lajit ovat kirkasvärisiä.

Levinneisyys ja elinympäristö

Kärsäkkäitä esiintyy eniten tropiikissa.

Luokitus

Kärsäkkäisiin kuuluvia sukuja ovat viljakärsäkkäät (Sitophilus), suppilokärsäkkäät (Rhynchites), käärökärsäkkäät (Byctiscus), hernekärsäkkäät (Sitona) ja nirput (Apion). Heimoon kuuluvia lajeja ovat puuvillakärsäkäs (Anthonomus grandis), tukkimiehentäi (Hylobius abietis), korvakekärsäkäs (Phytomus nigrirostris) ja luumuleikkuri.

Kärsäkkäiden alaheimoja
  • Entiminae
  • Sitoninae
  • Lixinae
  • Cyclominae
  • Hyperinae
  • Curculioninae
  • Bagoinae
  • Cossoninae
  • Mesoptiliinae
  • Molytinae
  • Cryptorhynchinae
  • Baridinae
  • Ceutorhynchinae
  • Conoderinae
  • Orobitidinae
  • Kaarnakuoriaiset (Scolytinae)
  • Platypodinae

Lisääntyminen

Naaras munii siemeniin, silmuihin tai kasvien varsille, mistä toukat saavat ravintonsa.[2]

Ravinto

Kärsäkkäät ovat kasvinsyöjiä. Ravintokasvi vaihtelee lajeittain.[3]

Lähteet
  1. Taksonomian lähde: Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Curculionidae (TSN 114666) itis.gov. Viitattu 22.12.2013. (englanniksi)
  2. Ernst Palmen, Matti Nurminen: ”Kärsäkkäät”, Eläinten maailma, Otavan iso eläintietokirja, osa 2, s. 829–830. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
  3. Kaarina Miettinen, Iris Kalliola, Mattias Tolvanen, Juhani Kohonen: ”Kärsäkkäät”, Kotimaan luonto, s. 401. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-26351-6.


    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.