Kärsäkallat

Kärsäkallat (Arisaema) on vehkakasveihin kuuluva kasvisuku. Kärsäkalloja on noin 150 lajia. Ne ovat monivuotisia, juurakollisia tai juurimukulallisia ruohokasveja, joista monet kasvavat luonnonvaraisena kosteissa metsissä. Lukuisia kärsäkalloja viljellään puutarhakasvina, perennana. Viljellyt lajit ovat kotoisin Himalajalta, Kiinasta, Japanista ja Pohjois-Amerikasta. Kukinto on muodoltaan vehkakasville tyypillinen. Sitä koristaa usein kirjavan värinen suojuslehti. Kukkapuikelosta kehittyy myöhemmin punaisia ja oransseja marjoja.[1]

Kärsäkallat
Ruskokärsäkalla (Arisaema triphyllum)
Ruskokärsäkalla (Arisaema triphyllum)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vehkakasvit Araceae
Suku: Kärsäkallat Arisaema
Mart.
Katso myös

  Kärsäkallat Wikispeciesissä
  Kärsäkallat Commonsissa

Lajeja
  • Arisaema amurense – amurinkärsäkalla
  • Arisaema candidissimum – neidonkärsäkalla
  • Arisaema consanquineum – hurmekärsäkalla
  • Arisaema dracontium – puikkokärsäkalla
  • Arisaema erubescens – kiinankärsäkalla
  • Arisaema flavum – keltakärsäkalla
  • Arisaema sikokianum – suklaakärsäkalla
  • Arisaema triphyllum – ruskokärsäkalla[2]
  • Arisaema galeatum – himalajankärsäkalla
  • Arisaema nepenthoides – kirjokärsäkalla
  • Arisaema serratum – idänkärsäkalla
  • Arisaema thunbergii – japaninkärsäkalla
    • Arisaema thunbergii var. urashima – siimajapaninkärsäkalla
  • Arisaema tortuosum – mutkakärsäkalla
  • Amurinkärsäkalla.
    Amurinkärsäkalla.
  • Neidonkärsäkalla.
    Neidonkärsäkalla.
  • Puikkokärsäkalla.
    Puikkokärsäkalla.
  • Keltakärsäkalla.
    Keltakärsäkalla.
  • Suklaakärsäkalla.
    Suklaakärsäkalla.

Lähteet
  1. Brickell, Christopher & Cathey, H. Marc (ed.): A to Z Encyclopedia of Garden Plants. (The American Horticultural Society). DK Publishing 2004. ISBN 0-7566-0616-0
  2. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.