Kärpässienet

Kärpässienet (Amanita) on helttasieniin kuuluva sienisuku. Suvussa on kaikkiaan tuhatkunta lajia, joista ainakin 60 on laajalle levinneitä. Suomessa sukuun kuuluvia lajeja esiintyy 24[2].

Kärpässienet
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides)
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Amanitaceae
Suku: Kärpässienet
Amanita
Pers.[1]
Katso myös

  Kärpässienet Wikispeciesissä
  Kärpässienet Commonsissa

Kärpässienille tyypillisiä piirteitä ovat irtotyviset heltat sekä nuorta sientä suojaava kalvo, joka sienen kasvaessa repeää jättäen lajista riippuen esimerkiksi laikkuja lakkiin tai renkaan jalkaan. Kärpässienten jalassa on yleensä tuppi ja niiden itiöpöly on enimmäkseen valkoista.[2]

Monet kärpässienet ovat myrkyllisiä. Esimerkiksi kavalakärpässienen ja valkokärpässienen sisältämät fallotoksiinit ja amatoksiinit ovat tappavia solumyrkkyjä, jotka eivät tuhoudu keittämälläkään. Punakärpässieni sisältää hermomyrkkyjä, joilla on muun muassa pahoinvointia aiheuttavia sekä huumaavia vaikutuksia, mutta niistä johtuvat kuolemantapaukset ovat todella harvinaisia.

Suomessa esiintyvistä lajeista osa on myrkyllisiä tai jopa tappavia. Sukuun kuuluu kuitenkin myös syötäviä lajeja, kuten rusokärpässieni, joita kannattaa poimia vain, jos on aivan varma määrityksestä.[2] Antiikin aikana keisarikärpässientä pidettiin suurena herkkuna.

Kärpässienten nimi on tullut siitä, että kärpässieniä nesteeseen liuotettuina on käytetty kärpästen tappamiseen.[3][4]

Suomen kärpässienet

Suomesta on löydetty 24 kärpässienilajia. Suomen yleisimmät myrkylliset kärpässienet ovat punakärpässieni ja valkokärpässieni. Syötäviin kärpässieniin kuuluvat muun muassa kehäkärpässieni, lehtokärpässieni, oliivikärpässieni, oranssikärpässieni, ruostekärpässieni ja rusokärpässieni. Useat lajit voidaan sekoittaa helposti toiseen myrkylliseen lajiin. Esimerkiksi rusokärpässieni edellyttää lajintunnistuksen lisäksi myös kunnollista kypsentämistä. Muuten siihen jää verisoluja tuhoavaa myrkkyä. Syötävistäkään kärpässienistä ei pidetä hyvänä ruokasienenä kuin sahraminkeltaista oranssikärpässientä, jolla ei ole jalassaan rengasta.[2]

Etelä-Suomen tammilehdoista, Halikosta, Turun Ruissalosta, Saaristomeren kansallispuistosta ja Ahvenanmaalta on löytynyt valkokärpässientäkin myrkyllisempi kavalakärpässieni, joka on maailman vaarallisin sieni tunnettujen aiheutuneiden kuolemantapausten perusteella.[2]

Suomessa esiintyviin kärpässieniin lukeutuvat myös ruskokärpässieni ja pantterikärpässieni, joissa on samoja myrkkyjä kuin punakärpässienessä, mutta etenkin pantterikärpässienessä suurempina pitoisuuksina.

Lajit
  • harmaakärpässieni (Amanita vaginata), mahdollisesti myrkyllinen
    • lehtokärpässieni (Amanita vaginata var. alba), syötäväksi kelpaava sieni, mutta ei suositella poimittavaksi ruokasieneksi, koska sekaantuu helposti myrkyllisiin kärpässieniin[2]
  • kangaskärpässieni (Amanita porphyria), myrkyllinen, lievästi myrkyllinen
  • kavalakärpässieni (Amanita phalloides), tappavan myrkyllinen, maailman vaarallisimpana pidetty sieni; eniten kuolemantapauksia aiheuttanut sieni[2]
  • kehäkärpässieni (Amanita battarrae), syötäväksi kelpaava sieni, mutta kangaskärpässieneen tunnistettaessa sekoittuvana ei suositella poimittavaksi ruokasieneksi[2]
  • keltakärpässieni (Amanita citrina), myrkyllinen[2]
  • lepänkärpässieni (Amanita friabilis), mahdollisesti myrkyllinen, muistuttaa harmaakärpässientä[2]
  • oliivikärpässieni (Amanita olivaceogrisea), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistettaessa[2]
  • oranssikärpässieni (Amanita crocea), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistamisessa[2]
  • pantterikärpässieni (Amanita pantherina), myrkyllinen, punakärpässientä myrkyllisempi[2]
  • punakärpässieni (Amanita muscaria), myrkyllinen[2]
  • ruostekärpässieni (Amanita fulva), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistettaessa
  • ruskokärpässieni (Amanita regalis), myrkyllinen, aiheuttaa vakavamman myrkytyksen kuin punakärpässieni[2][5]
  • rusokärpässieni (Amanita rubescens), kelpaa syötäväksi vain hyvin kypsennettynä, heikko kypsentäminen jättää sieneen myrkkyä, joka voi aiheuttaa verisolujen tuhoutumista[2]
  • salokärpässieni (Amanita submembranacea)
  • savukärpässieni (Amanita spissa), pidetään syötävänä, mutta muistuttaa varsinkin pantterikärpässientä, joten tunnistamisessa on oltava huolellinen[2]
  • tunturikärpässieni (Amanita nivalis), syötäväksi kelpaava sieni, mutta koska se on kärpässieni, suositellaan varovaisuutta tunnistamisessa[2]
  • tuppikärpässieni (Amanita magnivolvata)
  • usvakärpässieni (Amanita lividopallescens)
  • valkokärpässieni (Amanita virosa), tappavan myrkyllinen, melko yleinen ja Suomessa eniten kuolemantapauksia aiheuttanut sieni[2]

Lähteet
  1. Taksonomian lähde: MycoBank Luettu 2.9.2008
  2. Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 88–96. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
  3. Oi viisaat. Mistä syysmetsän väripilkun, kärpässienen nimi mahtaa tulla. kysy.fi. 29.9.2010. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 25.3.2020. Viitattu 25.3.2020.
  4. Härkönen, Marja: Myrkkysienisoppaa 20.1.2013. Suomen Sieniseura. Viitattu 25.3.2020.
  5. Korhonen, Jarkko: Sieniopas: taskukirja sienten tunnistukseen, s. 145. Helsinki: Readme.fi, 2015. ISBN 978-952-321-012-7.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.