Kärnjärv (Võru)

Järvi sijaitsee aivan Võhandu jõgen vierellä tasaisessa maastossa. Sen pinta-ala on 7,9 hehtaaria ja se on 450 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Se on luodattu ja sen keskisyvyys on 8,7 metriä ja suurin syvyys 26,3 metriä. Syvin kohta sijaitsee kaakkoispään puolella keskellä järveä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,000722 kuutiokilometriä eli 0,722 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 1,2 kilometriä ja sen rannat ovat metsää lukuun ottamatta kahta pelto-osuutta. Rannat ovat vedessä jyrkkiä ja vesi syvenee nopeasti. Rannat ovat hiekkapohjaisia, mutta järven pohja on mustaa mutaa ja savea. Järvi on autio, vaikka sen lähellä on maatila. Sen pohjoisrantaan tulee tie.[1][2][3]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline miksotroofne tai kalgiveeline segatoiteline, KM). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on joko keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on tällöin rehevöitynyt. Järven vedessä on myös korkea humuspitoisuus.[2]

Vesi on kirkasta ja näkösyvyys oli vuonna 1977 3,5 metriä. Järvi on tunnetusti kalaisa. Siinä esiintyy runsaina ahven, hauki, lahna, suutari, kiiski ja salakka. Siinä tavataan myös ruutanaa, sorvaa, rantanuoliaista ja kivisimppua.[3]

Järveen on johdettu kaksi lyhyttä metsäojaa ja sen laskuoja yhtyy 200 metrin päässä Võhandu jõgeen. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1]

• Luettelo Viron syvimmistä järvistä