Kärnäiitti

Kärnäiitti on paikallinen nimitys Suomen Lappajärven seudulla esiintyvälle, yleisemmin nimellä impaktiitti (engl. impactite) tunnetulle kivilajille.[1][2] Se on impaktilaavaa,[1] joka on syntynyt nopeasti maahan pudonneen asteroidin eli meteoriitin törmäyskohdan iskuvoiman seurauksena sulaneesta kallioperästä, Lappajärven tapauksessa paljolti graniitista ja gneissistä. Sulaan on sekoittunut muita sulamatta jääneitä kivenpalasia ja mineraalisiruja, pääasiassa kvartsia. Kärnäiitti sisältää myös hieman törmänneen kappaleen aineksia, esimerkiksi iridiumia. Kärnäiittiä käytetään paikallisesti koruissa ja koristelaattoina.[3]

Tyypin I kärnäiittiä

Tyypin II kärnäiittikimpale Keski-Suomen luontomuseossa.

Kärnäiitti on nimetty Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveksi. Nimensä se sai löytymispaikkansa Lappajärven Kärnänsaaren mukaan. Se kohoaa Lappajärven pohjoisosassa 10–20 m ympäristöään ylemmäksi ja on merkkinä saaren muodostavasta kovasta kivilajista. Noin 78 miljoonaa vuotta sitten halkaisijaltaan 1,5-kilometrinen meteoriitti iskeytyi nykyisen järven kohdalle useiden kymmenien kilometrien sekuntinopeudella. Meteoriittikraatteriin syntyi myöhemmin järvi.[3] Kärnäiittiä löytyy Kärnänsaaren alueen pohjoisosan kalliosta sekä irtokivinä.[4] Myös Vartijasaaresta, Lokkisaaresta ja Lokkikarilta löytyy Kärnäiittiä.[5][6]

Kärnäiitti ryhmitellään kahteen päätyyppiin:[3]

• tyyppi I: tumma lasimainen perusmassa, jossa on mineraali- ja kivilajimurskaleita. Väriltään sinertävän tai harmaan musta. Kovempi.
• tyyppi II: perusmassassa enemmän murskaleita ja usein täynnä pieniä, epämääräisen muotoisia onteloita. Väriltään sinertävän tai harmaan musta, voi olla myös hyvin vaalea. Ei niin kovaa kuin tyyppi I, lyötäessä särkyy helposti rosoisiksi kappaleiksi.

Impaktiitti voidaan syntytapansa perusteella luokitella shokkimetamorfiseksi kivilajiksi, joka on eräs metamorfisten kivilajien osaluokka.[7][8] Impaktiittia on löydetty myös esimerkiksi Saimaan Paasselältä, Suvasvedeltä (Kukkarinselkä ja Haapaselkä),[9] Sääksjärveltä ja Karjalan tasavallan Jänisjärvestä.

Kärnäiitti muistuttaa hyvin paljon laavakiveä. Kiven murtopinta on sinisen musta ja rapautumispinta on harmaa. Rantakivikosta löydetyssä kärnäiitissä on ohut, ruskean musta rautapitoinen pinta ja pinnassa on myös kivelle tyypillisiä aallokon kuluttamia pieniä koloja.

Ensimmäisenä kivilajista kirjoitti Henrik Holmberg muutamalla lauseella teoksessaan "Materialier till Finlands geognosi" vuonna 1858, kivilajin kärnäiitiksi nimesi tiettävästi Hugo Berghell vuonna 1921, kiveä kutsuttiin myös "Lappajärven dasiitiksi".[10][11] Impaktiitiksi kärnäiitti todettiin vuonna 1967 ruotsalaisen geologin Nils-Bertil Svenssonin toimesta ja tutkimustulokset julkaistiin Nature -lehdessä helmikuussa 1968.[12]