Käkisalmen piiri

Käkisalmen piiri eli Priozerskin piiri[1] (ven. Приозе́рский райо́н, Priozerski raion) on paikallinen itsehallintoalue Leningradin alueella Venäjän federaatiossa Laatokan länsipuolella Karjalankannaksella. Piirin pinta-ala on 3 597,5 neliökilometriä, ja asukkaita oli vuoden 2015 alussa 63 041 (noin 58 500, 2010). Piirin hallinnollinen keskus on Käkisalmen kaupunki (20 752 as. 2006), joka sijaitsee 142 kilometriä Pietarista pohjoiseen.

Приозерский район
Priozerski raion
(Käkisalmen piiri)
Vaakuna
Vaakuna
Sijainti
Sijainti
Valtio Venäjä
Alue/oblasti Leningradin alue
Perustettu 1940
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Käkisalmi
Pinta-ala 3 597,5 km²
Väkiluku (2015) 63 041
 – väestötiheys 17,5 as./km²

Kuntajako

Käkisalmen piiri käsittää nykyään kaksi kaupunkikuntaa ja 12 maalaiskuntaa.[2]

Kaupunkikunnat
  • Käkisalmi – Priozersk (Приозерск), 20 752 as. vuonna 2006
  • Kaarlahti – Kuznetšnoje (Кузнечное), 4 704 as.

Maalaiskunnat

  • Sakkola – Gromovo (Громово), 2 515 as.
  • Punnus – Krasnoozjornoje (Красноозёрное), 1 069 as.
  • Norsjoki – Larionovo (Ларионоо), 3 273 as.
  • Räisälä – Melnikovo (Мельниково), 2 196 as.
  • Valkjärvi – Mitšurinskoje (Мичуринское), 1 804 as.
  • Petäjärvi – Petrovskoje (Петровское), 1 756 as.
  • Kuninkaanristi – Romaški (Ромашки), 6 880 as.
  • Rautu – Sosnovo (Сосново), 9 020 as.
  • Metsäpirtti – Zaporožskoje ([Запорожское), 2 263 as.
  • Pyhäjärvi – Plodovoje (Плодовое), 2 335 as.
  • Mäkrälä – Razdolje (Раздолье), 1 500 as.
  • Kaukola – Sevastjanovo (Севастьяново), 837 as.

Teollisuus

Käkisalmen piirissä on puunjalostus- ja rakennusteollisuutta sekä huonekalutehtaita.

Maatalous

Karjankasvatusta ja turkistarhausta.

Historia

Käkisalmen piiri muodostettiin vuonna 1940, sen jälkeen kun Suomi oli luovuttanut alueen Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa. Käkisalmen piiri muodostettiin pääasiassa Käkisalmen kihlakunnan alueesta, josta siihen tuli kuulumaan Metsäpirtin, Sakkolan, Pyhäjärven, Vuokselan, Räisälän ja Kaukolan kuntien alueet sekä Käkisalmen maalaiskunta ja Käkisalmen kaupunki. Näiden lisäksi piirin tuli pääpiirteissään kuulumaan Rajajoen kihlakunnan pohjoisosassa sijainneet Raudun ja Valkjärven kunnat sekä osia Jääsken kihlakuntaan kuuluneista Vuoksenrannan ja Kirvun kunnista. Neuvostoliitossa Suomen kuntajakoa ei säilytetty, vaan alueelle perustettiin kyläneuvostoalueita, jotka olivat kooltaan jonkin verran suomalaiskuntia pienempiä. Käkisalmen piiri tuli osaksi Karjalais-Suomalaista neuvostotasavaltaa. Suomi valloitti alueen takaisin seuraavana vuonna, mutta vetäytyi alueelta vuonna 1944 Moskovan välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti. Lopullisesti maiden välinen aluemuutos vahvistettiin Pariisissa vuonna 1947.

Vuonna 1948 Käkisalmen piiri siirrettiin Karjalais-Suomalaisesta neuvostotasavallasta Leningradin alueeseen kuuluvaksi ja samalla alueen suomalaisnimistö korvattiin venäläisillä uudisnimillä. Alueen suomalaisväestö oli siirtynyt supistuneen Suomen alueelle jo vuonna 1940 ja uudelleen 1944. Neuvostoliitto asutti alueen pääasiassa slaavilaisella väestöllä. Vuonna 2006 toimitettiin kunnallishallinnollinen uudistus, jolloin kyläneuvostoalueet korvattiin kunnilla.

Katso myös

Lähteet
  1. [Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
  2. Подпорожский, Приозерский и Тихвинский муниципальные районы Leningradin alueen sivusto (venäjäksi)

    Aiheesta muualla
    Karjalan tasavallan entiset piirit
    Lakkautetut

    Kemijoen piiri • Kiestingin piiri • Kurkijoen piiri • Petrovskin piiri • Poventsan piiri • Pyhäjärven piiri • Repolan piiri • Rukajärven piiri • Šallan piiri • Seesjärven piiri • Soutjärven piiri • Sungun piiri • Suurlahden piiri • Säämäjärven piiri • Tunkuan piiri • Vepsän kansallinen volosti • Vieljärven piiri • Viteleen piiri • Äänisentauksen piiri

    Leningradin alueeseen liitetyt

    Jääsken piiri • Koiviston piiri • Käkisalmen piiri • Raivolan piiri • Raudun piiri • Viipurin piiri

    Murmanskin alueeseen liitetyt

    Kantalahden piiri

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.