Käkisalmen läänin rykmentti
Käkisalmen läänin rykmentti oli suomalainen joukko-osasto vuosina 1920–1921.
Käkisalmen läänin rykmentti | |
---|---|
Toiminnassa | 5.2.1920 – 19.4.1921 |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | Maavoimat |
Aselajit | Jalkaväki |
Rooli | Rajan vartiointi |
Tukikohta | Terijoki-Jalkala-Rautu |
Sodat ja taistelut | ei |
Ansiomerkit | ei |
Komentajat | |
Tunnettuja komentajia |
jääkärieverstiluutnantti Erik Heinrichs jääkärieverstiluutnantti Woldemar Hägglund |
Perustaminen
Kaakkois-Suomen rajanvartiointi tehtäviin määräsi Tasavallan Presidentti perustettavaksi Käkisalmen läänin rykmentin 21. tammikuuta 1920. Rykmentti liitettiin perustamisvaiheessa 2. Divisioonaan. Rykmenttiin siirrettiin Terijoen rajavartiopataljoona, jossa oli seitsemän komppaniaa. Puuttuvat komppaniat otettiin Valkoisesta Kaartin rykmentistä, Viipurin rykmentistä, Pohjois-Savon rykmentistä, Kaartin jääkäripataljoonasta ja Pohjanmaan jääkäripataljoonasta, kustakin joukko-osastosta yksi komppania. Rykmentin ensimmäinen päiväkäsky julkaistiin 5. helmikuuta 1920, mitä päivää pidetään sen perustamispäivänä.
Rykmentin esikunta oli sijoitettuna Terijoelle ja Uudellekirkolle kaikkiaan viiteen rakennukseen. Rykmentin pataljoonat sijoitettiin seuraavasti:
- I Pataljoona, esikunta Terijoelle Kellomäenkylään
- 1. Komppania (entinen Terijoen rajavartiopataljoonan 1. Komppania)
- 2. Komppania (entinen Terijoen rajavartiopataljoonan 2. Komppania)
- 3. Komppania (entinen Terijoen rajavartiopataljoonan 3. Komppania)
- 4. Komppania (entinen Terijoen rajavartiopataljoonan 7. Komppania)
- Majoitettuna 6 paikkakunnalle 93 rakennukseen. Paikkakunnat olivat Kellomäki, Terijoki, Ollila, Rajajoki, Tulokas ja Luutahäntä
- II Pataljoona, esikunta Kivennavalle Jalkalaan komentajanaan jääkärikapteeni Emil Alfons Hagelberg
- 5. Komppania (entinen Suomen Valkoisen kaartin 4. Komppania)
- 6. Komppania (entinen Terijoen rajavartiopataljoonan 6. Komppania)
- 7. Komppania (entinen Pohjois-Savon rykmentin 4. Komppania)
- 8. Komppania (entinen Terijoen rajavartiopataljoonan 4. Komppania)
- Majoitettuna 19 paikkaan ja 51 rakennukseen. Majoituspaikkoja olivat Jalkala, Lintula, Kivennapa, Joutselkä, Haapala, Jäppilä, Tammiselkä, Mustapohja, Tapkina, Kurkela, Tonteri, Hartoinen, Vehmainen, Vuottaa, Kauksamo, Korpikylä, Kekrola, Rontu ja Ahijärvi.
- III Pataljoona, esikunta Rautuun
- 9. Komppania (entinen Terijoen rajavartiopataljoonan 5. Komppania)
- 10. Komppania (entinen Viipurin rykmentin 4. Komppania)
- 11. Komppania (entinen Kaartin jääkäripataljoonan 4. Komppania)
- 12. Komppania (entinen Pohjanmaan jääkäripataljoonan 4. Komppania)
- Majoitettuna 20 paikkaan ja 28 rakennukseen. Majoituspaikkoja olivat Raudun asema, Raudun kirkonkylä, Leininkylä, Maanselkä, Pirholanmäki, Orjansaari, Lipola, Vepsä, Kopola, Kärsälä, Raasuli, Niittyjärvi, Palkeala, Huhti, Sirikänsaari, Joentaka, Salonkylä, Tappari, Metsäpirtti ja Taipale.
Tehtävät
Rykmentin perustamisen syynä oli vakinaisen sotilaallisen rajavartioinnin aikaan saaminen Karjalankannakselle. Tähän tehtävään kuului sotilaallisen rajanvartioinnin lisäksi tulli- ja poliisitehtävät raja-alueella.
Komentajat
Lakkauttaminen
Tasavallan Presidentti hyväksyi esityksen rykmentin hajottamisesta 15. maaliskuuta 1921 ja rykmentti lopetti toimintansa 19. huhtikuuta. Sotaministeriön käskyn mukaisesti rykmentin esikunta hajotettiin, I Pataljoonasta muodostettiin I Polkupyöräpataljoona ja II Pataljoonasta II Polkupyöräpataljoona. Rykmentin III Pataljoona siirrettiin Savon Jääkärirykmenttiin.
Lähteet
- Toimituskunta: Käkisalmen läänin rykmentin upseerikunnan muistojulkaisu. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1921.