Kääpiöhopeatäplä

Kääpiöhopeatäplä (Boloria improba) on täpläperhosiin kuuluva perhoslaji. Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN)[2]. Lisäksi laji kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittuihin erityisen suojelutoimen alueita vaativiin lajeihin ja on Suomessa rauhoitettu[3].

Kääpiöhopeatäplä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Erittäin uhanalainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Boloria
Laji: improba
Kaksiosainen nimi

Boloria improba
(Butler, 1877)

Synonyymit
  • Clossiana improba

Koko ja ulkonäkö

Kääpiöhopeatäplä on sukunsa pienin, noin kolmen sentin kokoinen perhonen[4]. Siivet ovat pohjaväriltään tumman oranssit mutta kauttaaltaan tummanruskeakehnäiset eikä pohjaväri yleensä erotu kovin hyvin. Tumma yleissävy auttaa perhosta keräämään auringon lämpöä. Takasiiven alapinnalla hopeätäplille tyypillinen vaalea poikkivyö on lähes saman värinen kuin muukin siipi. Vain etummainen ja keskimmäinen täplä erottuvat vaaleina.[5][6][7]

Levinneisyys ja lentoaika

Lajia tavataan Pohjois-Amerikassa Alaskasta, Baffininsaarelle ja Albertan länsiosiin. Lisäksi Yhdysvalloissa Wyomingissä ja Coloradossa on eristäytyneet populaatiot. Euroopassa kääpiöhopeatäpliä elää Skandinaviassa ja Siperiassa.[8] Suomessa lajia tavataan harvinaisena vain Enontekiön takatuntureilla. Perhoset lentävät heinäkuussa.[9][10]

Elinympäristö ja elintavat

Laji elää tun tuntureiden paljakalla, hieman kosteammilla tunturikankailla ja -niityillä[9][11] ja viihtyy lapinorvokkia kasvavilla rinteillä[4]. Esiintymät ovat hyvin paikallisia eikä perhosia tavata joka vuosi. Toisaalta lyhyen lentonsa aikana ja sopivalla säällä se voi olla elinpaikallaan jopa runsaslukuinen. Koiraat lentävät hyvin lähellä maanpintaa etsimässä naaraita. Kääpiöhopeatäplä talvehtii toukkana peräti kahdesti.[9][5]

Ravintokasvi

Toukat elävät ilmeisesti ainakin verkkolehtipajulla (Salix reticulata) ja nurmitatarilla (Bistorta vivipara). Näistä jälkimmäinen sopii lajin esiintymiskuvaan Suomen alueella.[11]

Lähteet

  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kääpiöhopeatäplä – Boloria improba Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470
  3. Finlex
  4. Kääpiöhopeatäplä (Boloria improba) Iltalehti.fi. 26. heinäkuuta 2006. Kustannusosakeyhtiö Iltalehti. Arkistoitu 12.9.2008. Viitattu 22. marraskuuta 2008.
  5. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/kaapiohopeatapla
  6. http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/nymphalidae/maaritys/boloria.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/b/boloria_improba.html
  8. Boloria improba Entomology Collection. University of Alberta E.H. Strickland Entomological Museum. Viitattu 22. marraskuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  9. Pertti Pakkanen: Kääpiöhopeatäplä. Suomen Perhostutkijain Seura.
  10. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Boloria/improba/Boloria%20improba.htm%5Bvanhentunut+linkki%5D
  11. Panu Välimäki, Kalle Männistö & Jari-Pekka Kaitila: Katsaus Enontekiön uhanalaisiin tunturiperhoslajeihin ja tunturiperhosseurannan esiintymisaluehavaintoihin vuosina 2008–2011. Baptria, 2011, 36. vsk, nro 3, s. 8081. Suomen Perhostutkijain Seura.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.