Károlos Papoúlias

Papoúlias syntyi Ioánninassa Epeiroksessa vuonna 1929. Hän opiskeli Pogonianíssa ja Ateenassa, ja osallistui Natsi-Saksan miehityksen aikaan vastarintajoukkojen toimintaan. Papoúlias opiskeli lakia Ateenan yliopistossa sekä Milanon ja Kölnin yliopistoissa, joista viimeksi mainitusta väitteli tohtoriksi kansainvälisessä yksityisoikeudessa. Vuoden 1967 sotilasvallankaappauksen jälkeen Papoúlias siirtyi Länsi-Saksaan ja toimi junttaa vastaan.[2]

Juntan kaaduttua vuonna 1974 Papoúlias toimi sosialidemokraattisessa PASOK-puolueessa. Papoúlias on valittu Kreikan parlamenttiin 1977, 1981, 1985, kesä- ja marraskuussa 1989, 1990, 1993, 1996 ja 2000. Hän toimi useita kertoja ulko- ja puolustusministerinä vuosina 1981–1989 ja 1993–1996. Papoúlias toimi monipuolisesti Kreikan ja muiden maiden suhteiden parantamiseksi ja pyrki edistämään rauhantyötä ja aseidenriisuntaa. Hän toimi muun muassa Lähi-idän rauhan sekä Kyproksen EU-jäsenyyden edistämiseksi, ja tuki myös Turkin lähentymistä EU:iin.[2]

Vuonna 2005 porvarienemmistöinen parlamentti valitsi sosialistipuoluetta edustavan Papoúliaksen presidentiksi.[3]

Papoúlias oli naimisissa María Pánoun kanssa, ja heillä on kolme tytärtä. Kreikan lisäksi hän puhui saksaa, italiaa ja ranskaa. Nuorempana Papoúlias oli Kreikan mestari seiväshypyssä sekä jäsenenä maan lentopallojoukkueessa.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Károlos Papoúlias Wikimedia Commonsissa

Kreikan kolmannen tasavallan (1974–) presidentit

Michaíl Stasinópoulos (1974–1975) · Konstantínos Tsátsos (1975–1980) · Konstantínos Karamanlís (1980–1985) · Ioánnis Alevrás (1985) · Chrístos Sartzetákis (1985–1990) · Konstantínos Karamanlís (1990–1995) · Konstantínos Stefanópoulos (1995–2005) · Károlos Papoúlias (2005–2015) · Prokópis Pavlópoulos (2015–2020) · Katerína Sakellaropoúlou (2020–)