Jyväskylän yliopisto

Yliopiston rehtoreina ovat toimineet:[10]

• Kaarle Oksala (1934–1940)
• Erik Ahlman (1940–1948)
• Aarni Penttilä (1948–1962)
• Martti Takala (1963–1967)
• Ilppo Simo Louhivaara (1967–1977)
• Kalevi Heinilä (1977–1982)
• Martti Takala (1982–1988)
• Antti Tanskanen (1988–1992)
• Aino Sallinen (1992–2012)
• Matti Manninen (2012–2017)
• Keijo Hämäläinen (1.8.2017– 21.4.2023)[11]
• Marja-Leena Laakso (21.4.2023 –)

Vararehtoreina toimivat professori Henrik Kunttu (tutkimus ja innovaatiotoiminta) sekä johtaja Peppi Taalas, joka on koulutuksesta vastaava vararehtori 21.4.2023 alkaen.[12]

Yliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä: kolme yliopiston ulkopuolista jäsentä, kaksi professorien edustajaa, yksi opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön edustaja ja yksi opiskelijoiden edustaja. Hallituksen jäsenet kaudella 2022–2025 ovat:[13]

• pääjohtaja ja professori Antti Koivula, puheenjohtaja (2022–2023)
• viestintä- ja brändijohtaja Hanna Maula, viestintä- ja brändijohtaja, varapuheenjohtaja (2022–2023)
• FT Marja Makarow (2023 – )
• professori Pekka Koskela
• professori Terhi-Anna Wilska
• yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio
• opiskelija Ira Vainikainen (2022–2023).

Jyväskylän yliopiston päärakennus Capitolium.

Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ovat edustettuina kieliä ja viestintää, taiteita ja musiikkia, kulttuuria ja historiaa sekä yhteiskuntaa ja filosofiaa tutkivat alat.

Tiedekunta on mukana kolmessa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikössä: Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (2018–2025)[14], Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö (2018–2025)[15] ja Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikkö (2022–2029).

Lisäksi kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset prosessit sekä kielen oppiminen ja kielenkäyttö ovat yliopiston itsensä nimeämiä kansainvälisesti merkittäviä tutkimusaloja. Muut tiedekunnan tutkimuksen vahvuudet kytkeytyvät yliopiston monitieteisiin osaamiskeskittymiin, joista neljässä tiedekunnan laitokset ovat mukana: Ihmistieteiden tutkimusmetodologia, Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt, Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -keskittymä sekä Ympäristö ja energia -osaamiskeskittymä.

Historian ja etnologian laitoksen oppiaineisiin kuuluvat Suomen historia, taloushistoria, yleinen historia ja etnologia. Laitos sijaitsee Historica-rakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueella.

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen oppiaineisiin kuuluvat (pääaineena) englannin kieli, latina, romaaninen filologia (ranskan kieli), ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri, suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille) sekä suomalainen viittomakieli. Lisäksi laitoksella voi opiskella sivuainekokonaisuuksia: antiikin kulttuuri, Deutsche Kulturstudien, espanjan kieli, italian kieli, italian kieli ja kulttuuri, kuurojen yhteisö, kulttuuri ja viittomakielisyys, slovakin kieli ja kulttuuri, suomen kieli ulkomaalaisille sekä suomi toisena ja vieraana kielenä. Viestinnän oppiaineita ovat journalistiikka (painopisteenä media) ja viestintä (painopisteenä ihmisten keskinäinen vuorovaikutus). Kulttuurienvälinen viestintä on pääaineena Intercultural Communication -maisteriohjelmasta valmistuvilla.

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen oppiaineina ovat musiikkitiede ja musiikkikasvatus (musiikin aineenopettajakoulutus) sekä kirjallisuus, museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidehistoria ja taidekasvatus. Lisäksi laitoksella on musiikkiterapian maisteriohjelma. Laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Musica- ja Educa-rakennuksissa.

Laitoksessa toimii kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelma, jossa opiskelevien pääaineena voi olla museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidehistoria tai taidekasvatus. Maisteriopinnot voi tehdä myös hungarologian oppiaineesta. Lisäksi laitoksella on mahdollista suorittaa pelitutkimuksen ja pelisuunnittelun opintokokonaisuus. Laitoksen osana toimii myös Nykykulttuurin tutkimuskeskus, jossa koulutetaan tohtoreita pääaineenaan nykykulttuurin tutkimus.

Soveltavan kielentutkimuksen keskus eli Solki on yliopistoon kuuluva tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää kielikoulutusta Suomessa. Tutkimuksen painoaloja ovat kielitaidon arviointi, kielitaidon kehittyminen erilaisissa konteksteissa ja toimintayhteisöissä sekä kielikoulutuspolitiikka. Solkissa voi suorittaa tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon soveltavasta kielitieteestä. Keskus sijaitsee Mattilanniemen kampusalueella Agora-rakennuksessa.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella pääaineita ovat filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalityö. Laitoksen maisteriohjelmia ovat kulttuuripolitiikka, kansalaisyhteiskunnan asijantuntijuus ja englanninkielinen Development and International Cooperation. Opetustarjontaan kuuluvat myös elämänkatsomustiedon, sukupuolentutkimuksen, sosiaali- ja psykogerontologian, yhteiskuntatieteen ja monitieteisen living with globalization -opintojen opintokokonaisuudet.

Laitoksen tutkimusalueita ovat:

• Moraalinen ja poliittinen toimijuus, erityisesti kansalaisuus ja kansalaisyhteiskunta, minuus ja subjektiivisuus sekä parlamentarismi ja poliittinen ajattelu
• Yhteiskunnallisten muutosprosessien kestävyys, erityisesti työn ja talouden, ympäristön ja sekä kulttuurin ja kulutuksen näkökulmista
• Hyvinvoinnin muuttuvat politiikat ja käytännöt, erityisesti sukupuoleen, ikään ja perheeseen liittyen sekä hyvinvoinnin professioiden näkökulmasta

Jyväskylän yliopisto, Agora.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta kouluttaa monipuolisia IT-ammattilaisia tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Se kouluttaa osaajia seuraavilla teema-alueilla: tietojärjestelmät, tieteellinen laskenta ja data-analyysi, kyberturvallisuus, hyvinvointi, pelit sekä oppiminen.

IT-tiedekunnassa on mahdollista opiskella pääaineena tietotekniikkaa, tieto- ja ohjelmistotekniikkaa, tietojenkäsittelytiedettä, tietojärjestelmätiedettä sekä kognitiotiedettä. Pääainevalinnoista riippuen opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi (FM), kauppatieteiden maistereiksi (KTM) tai diplomi-insinööreiksi (DI). Opetuksen lisäksi informaatioteknologian tiedekunnan laitokset tekevät sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin. Tietojenkäsittelyoppia on opetettu vuodesta 1967 asti. Nykymuotoinen informaatioteknologian tiedekunta perustettiin vuonna 1998, jolloin siihen liitettiin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta koko tietojenkäsittelytieteiden laitos sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta matematiikan laitoksesta irrotettu tietotekniikka omana laitoksenaan. Tiedekunnan dekaani on professori Pasi Tyrväinen varadekaaneinaan Lauri Kettunen ja Tuure Tuunainen.

Tiedekunnassa on perustutkinto-opiskelijoita noin 2 700, jatko-opiskelijoita vajaa 200 ja henkilökuntaa noin 150. Kaikki tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Agorassa Mattilanniemessä.

Tiedekunnassa voi opiskella pääaineena tietotekniikkaa, tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja kognitiotiedettä. Tietotekniikkaa opetetaan ja tutkitaan tietotekniikkaa teknis-matemaattisesta näkökulmasta. Laitoksella opiskelevat valmistuvat filosofian maistereiksi. Opinnoissa valitaan maisteriohjelmaksi koulutusteknologia (opettajankoulutus), ohjelmistotekniikka, tietoliikenne, ohjelmointikielten periaatteet, pelit ja pelillisyys, laskennalliset tieteet, sovellettu matematiikka, sensoriverkot tai Web Intelligence and Service Engineering. Aloja yhdistävinä tekijöinä ovat matemaattinen perusosaaminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Tietojärjestelmätieteestä valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, ja tietojenkäsittelytieteestä sekä kognitiotieteestä filosofian maistereita. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetus ja tutkimus kohdistuu tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön osana liiketoiminnan tai julkishallinnon organisaatioiden toimintaa. Tietojärjestelmiä ja tietojenkäsittelyä tarkastellaan neljästä pääasiallisesta näkökulmasta, jotka ovat teknologinen näkökulma, ihmiskeskeinen näkökulma, liiketoiminnallinen näkökulma ja informaatiokeskeinen näkökulma. Laitoksen opetus jakautuu tietojärjestelmätieteessä kahteen suuntautumisvaihtoehtoon, jotka ovat järjestelmäkehitys (JK) sekä tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL). Tiedekunnassa aloitettiin diplomi-insinöörikoulutus syksyllä 2021.

Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto.

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan kuuluu kolme laitosta.

Kasvatustieteiden laitoksessa opetetaan erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta ja kasvatustiedettä. Laitoksen perinteet ovat pitkät: Jyväskylään perustettiin ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari vuonna 1863. Nykyistä yliopistoa edeltäneen Kasvatusopillisen korkeakoulun ensimmäinen väitöskirja tarkastettiin nimenomaan kasvatustieteissä keväällä 1949.

Opettajankoulutuslaitoksessa voi opiskella luokanopettajaksi, aineenopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Laitos tarjoaa myös viittomakielistä opettajankoulutusta ainoana opettajankoulutuslaitoksena Suomessa.

Tiedekuntaan liittyvät tiiviisti valtion harjoittelukoulu Jyväskylän normaalikoulu, jossa harjoittelee vuosittain lähes 1000 opettajaksi koulutettavaa opiskelijaa, ja Koulutusjohtamisen instituutti (ent. Rehtori-instituutti), joka kehittää myös kansainvälisesti yliopistollista oppilaitosjohtamista. Koulutusjohtamisen instituutilla on kansainväliset Master's degree program in Educational Leadership- sekä Master of Educational Management and Leadership (MEd) -ohjelmat.

Psykologian laitoksessa opetetaan psykologiaa pääaineena, sivuaineena ja jatkokoulutuksena. Laitoksen tutkimus kohdistuu ihmisen elämänkaaren kehityspsykologiaan, psykoterapiaan ja hoitojärjestelmiin sekä oppimiseen, motivaatioon, muistiin ja niiden hermostollisen perustaan. Laitoksella toimii myös Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka.

Tiedekunnassa on Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö vuosille 2022-2029 psykologian ja kasvatustieteiden alalla: Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikössä (InterLearn).

Jyväskylän yliopiston Liikunta-rakennus.

Liikuntatieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan koulutusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee vuonna 1971 valmistuneessa akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa liikuntatieteen laitosrakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueen laidalla. Tiedekunta jakautuu kolmeen tieteenalaryhmään: käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteet, terveystieteet ja liikuntabiologia. Lisäksi on kolme tutkimuskeskusta: Gerontologian tutkimuskeskus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus sekä Neuromuscular Research Centre.[16]

Tiedekunnassa toimii kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa: Biology of Physical Activity, Psychology of Physical Activity, Health and Wellbeing sekä Responsible Management and Business of Sport.[17]

Liikunnan käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteiden tieteenalaryhmään kuuluvat liikuntapedagogiikka, liikuntapsykologia, liikunnan yhteiskuntatieteet ja erityisliikunta.

Terveystieteiden tieteenalaryhmään kuuluvat gerontologia ja kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede sekä terveyskasvatus.

Liikuntabiologian tieteenalaryhmään kuuluvat biomekaniikka, liikuntafysiologia sekä valmennus- ja testausoppi.[18]

Vuoden 2012 elokuun alussa tiedekunnan nimi muutettiin liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta liikuntatieteelliseksi tiedekunnaksi. Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa alkoi syksyllä 1963 liikuntakasvatuksen opintosuunta, joka itsenäistyi tiedekunnaksi korkeakoulun muututtua yliopistoksi.

Mattilanniemen ja Ylistönrinteen yhdistävä silta.

Tiedekunnassa on neljä laitosta, joissa kaikissa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta. Matematiikan ja tilastotieteen laitos toimii Mattilanniemessä, ja muut laitokset sijaitsevat Ylistönrinteellä. Laitosten tutkimus ja opetusalat ovat seuraavat:

• Bio- ja ympäristötieteiden laitos: akvaattiset tieteet, ekologia ja evoluutiobiologia, solu- ja molekyylibiologia, ympäristötiede ja -teknologia ja opettajakoulutus[19]
• Fysiikan laitos: materiaalifysiikka, ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, hiukkasfysiikka, fysiikan opetus[20]
• Kemian laitos: rakenne- ja synteesikemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, laskennallinen kemia ja spektroskopia, kemian opetus[21]
• Matematiikan ja tilastotieteen laitos: matemaattinen analyysi, stokastiikka, tilastotiede ja matematiikan opettajien koulutus[22]

Nanoscience Center (NSC), Jyväskylän kansainvälinen kesäkoulu (JSS) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia.[23]

Tiedekunnassa toimii Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippututkimusyksikkö (2018–2025)[24] yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ja jota HY koordinoi. Vuosille 2022–2029 tiedekuntaan tuli kaksi uutta huippuyksikköä, fysiikan alan Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikkö ja matematiikan alan Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikkö, jota HY koordinoi.

Suomen Akatemian nimeämiä huippuyksiköitä on tiedekunnassa toiminut viime vuosina viisi:

• Analyysin ja dynamiikan matematiikan tutkimuksen huippuyksikkö (2014–2019) on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa.
• Matematiikan Inversio-ongelmien huippuyksikkö on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa (2012–2017)
• Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (2012–2017) on JY:n, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen, ja Aallon koordinoima huippuyksikkö.
• Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö (2012–2017)
• Biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö (2012–2017)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa voi opiskella pääaineena taloustiedettä, laskentatoimea, markkinointia, johtamista, yrittäjyyttä sekä viestinnän johtamista. Sivuaineina tiedekunnassa opetetaan kauppaoikeutta, liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuutta ja vastaavaa englanninkielistä kokonaisuutta Basic Business Studies.

Pääaineiden opetuksen ja tutkimuksen painopistealueet ovat seuraavat:

• Taloustiede – spatiaalinen työmarkkina-analyysi, rahamarkkinoiden ja kansainvälisen talouden tutkimus, työn taloustiede, koulutuksen taloustiede ja aluetaloustiede
• Laskentatoimi – ulkoinen laskentatoimi ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi sekä yritysrahoitus
• Markkinointi – kilpailu- ja yhteistyöstrategiat, internet- ja mobiililiiketoiminnan markkinointi, kuluttajakäyttäytyminen
• Johtaminen – yritystoiminnan etiikka, henkilöstöjohtaminen ja sukupuolen näkökulma johtajuuteen
• Yrittäjyys – perheyrittäjyys, alueellinen yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus

Tiedekunnassa toimii myös neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa: Banking and International Finance, Digital Marketing and Corporate Communication, International Business and Entrepreneurship sekä Corporate Environmental Management[25] , joka on ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 1995 aloittanut ympäristöjohtamisen maisterikoulutusohjelma.

Kauppakorkeakoulu oli aiemmin (1.9.2010 asti) nimeltään taloustieteiden tiedekunta.

Kauppakorkeakoulun Avance-johtamiskoulutus ja sen Executive MBA -koulutus on Association of MBAs -organisaation akkreditoima.

• Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
• Informaatioteknologian tiedekunta
• Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
• Liikuntatieteellinen tiedekunta
• Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
• Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

• Avoimen tiedon keskus
• Kirjasto
• Museo