Jyväskylän seutukunta
Jyväskylän seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Siihen kuuluu seitsemän kuntaa, ja Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmässä sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 131. Seutukunnassa asuu noin 188 000 asukasta.[2]
![]() |
|
sijainti | |
Väkiluku |
188 069 6:nneksi suurin 31.12.2021 [1] |
Kunnat
Vaakuna | Kunta |
---|---|
![]() | Hankasalmi (kunta) |
![]() | Jyväskylä (kaupunki) |
![]() | Laukaa (kunta) |
![]() | Muurame (kunta) |
![]() | Petäjävesi (kunta) |
![]() | Toivakka (kunta) |
![]() | Uurainen (kunta) |
Historia
- 1.1.1994 annetussa seutukuntajaossa Jyväskylän seutukuntaan kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta sekä Muuramen ja Laukaan kunnat.
- 1.1.2001 Uurainen siirtyi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- 1.1.2004 Jyväskylän seutukuntaan siirtyivät Korpilahti Jämsän seutukunnasta, Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta ja Petäjävesi Keuruun seutukunnasta.
- 1.1.2009 Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat Jyväskylän kanssa uuden Jyväskylän kaupungin.[3]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty seutukunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Matkailu
Jyväskylän seutukunnan alueelta löytyy muun muassa kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, Petäjäveden vanha kirkko ja Oravivuoren kolmiomittaustorni, sekä maailman ainoa kallion sisään rakennettu planetaario.

Jyväskylässä on arkkitehti Alvar Aallon kohteita enemmän kuin missään muussa kaupungissa maailmassa. Aallon kohteita seudulla ovat:
- Karpion huvila (1923)
- Nuoran talon muutostyö (1923–24)
- Aira-talo (1924–26)
- Työväentalo (1924–25)
- Suojeluskuntatalo (1926–29)
- Muuramen kirkko (1926–29)
- Säynätsalon kunnantalo (1949–52)
- Jyväskylän yliopisto, ent. Kasvatusopillinen korkeakoulu (1951–57, 1964, 1971)
- Muuratsalon koetalo (1952–54)
- Keski-Suomen museo (1957–61, 1991)
- Viitatorni (1960–61)
- Poliisitalo (1970)
- Alvar Aalto -museo (1971–73)
- Virastotalo (1975–78)
- Kaupunginteatteri (1964–82)
Valtakunnallisesti merkittäviä museoita ovat muun muassa Keski-Suomen ilmailumuseo, Suomen käsityön museo ja kansallispukukeskus ja Alvar Aalto -museo.
Jyväskylän seudulla järjestetään jokavuotinen MM-rallin Suomen osakilpailu. Tapahtumien joukosta löytyy myös Pohjoismaiden vanhin, yli 50-vuotias kaupunkifestivaali Jyväskylän Kesä. Jyväskylä on saanut kansainvälisen tunnustuspalkinnon kaupunkivalaistuksestaan. Valon kaupunki -tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi.
Kuvia
- Kuokkalan silta Jyväskylässä
- Innova-rakennus Jyväskylän Lutakossa
- Muuramen Kulttuurikeskus
- Jyväskylän yliopiston Mattilanniemen kampusta
- Kylpylähotelli Peurunka Laukaassa
Lähteet
- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2021 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 26.8.2022.
- Väestö 31.12. muuttujina Alue, Ikä, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.7.2022. [vanhentunut linkki]
- pinsonja: Sopiva sisämaan kaupungin paikaksi – miten Jyväskylän kaupunki syntyi www.jyvaskyla.fi. 24.3.2022. Viitattu 8.12.2022.
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.2.2018.
Aiheesta muualla