Jyväskylän Lyseon lukio

Jyväskylän Lyseon lukio on vanhin suomenkielinen oppikoulu.[3] Nykyään se on opiskelijamäärältään Suomen suurimpia lukioita. Jyväskylän Lyseon lukion yleislinjalla voi halutessaan painottaa opinnot luonnontieteisiin tai yrittäjyyteen. Lukiossa toimii myös kansainvälinen IB-linja ja tiimiopintoihin keskittynyt Tiimilinja.

Jyväskylän Lyseon lukio
Sijainti Sepänkatu 3, 40720 Jyväskylä[1]
Koordinaatit 62.2473°N, 25.7400°E
Tyyppi suomenkielinen lukio
Perustettu 1858
Rehtori Osmo Polas[2]
Oppilaita 1 161 (2018)
Verkkosivut

Koulu perustettiin 1. lokakuuta 1858, ja suurimman osan historiastaan se on toiminut Jyväskylän keskustassa Yliopistonkadulla sijaitsevassa vuonna 1902 valmistuneessa Lyseo-rakennuksessa. Helmikuussa 2012 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti kuitenkin poistaa vanhan Lyseo-rakennuksen koulukäytöstä.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttaman lukioverkkouudistuksen myötä Lyseon lukio yhdistyi vuoden 2015 alussa Sepän- ja Tikkakosken lukioiden kanssa uudeksi noin 1 200 oppilaan Jyväskylän Lyseon lukioksi.[4] Vuonna 2018 lukiossa opiskeli opetushallinnon mukaan 1 161 opiskelijaa, ja se oli opiskelijamäärällä mitattuna Suomen 2. suurin lukio Tikkurilan lukion (1 338 opiskelijaa) jälkeen, hieman Jyväskylän Schildtin lukiota (1 149) suurempana.[5]

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän organisaatio- ja nimiuudistuksen myötä Lyseon lukio ollut osa Gradia-lukioita [6] 1.1.2018 alkaen.

Historia

Jyväskylän Lyseon historiaan voi perehtyä siitä kirjoitettujen lukuisten kirjojen parissa tai koulun omassa museossa, joka avattiin 1979 vanhan rakennuksen peruskorjauksen ja entisöinnin yhteydessä pohjakerrokseen[7].

Perustaminen ja vaiheet

Koulu perustettiin keisarillisella päätöksellä Jyväskylän yläalkeiskoulun nimellä 1. lokakuuta 1858. Aloitteen perustamisesta teki piirilääkäri Wolmar Schildt.[8]

  1. Jyväskylän yläalkeiskoulu 1858–1862
  2. Jyväskylän alkeisopisto 1862–1873
  3. Jyväskylän lyseo 1873–1973
    1. klassillinen lyseo vuoteen 1914
    2. linjajakoinen lyseo 1914–1963
    3. linjajakoinen kaksoislyseo 1963–1973

Koulutalo
Vanha Lyseo-rakennus, toiminnassa 1902-2013

Ennen omaa Lyseo rakennustaan koulu toimi henkikirjoittaja Rönnebergin,[9] apteekkari Enckellin ja rehtori Pesoniuksen taloissa (koulu toimi myös niin sanotussa Willgrenin talossa kesken Enckellin isännöinnin). S. Gripenbergin ja W. Polon suunnittelema Lyseo-rakennus valmistui 1902. Aikalaisarkkitehdit kuvasivat rakennustyyliä maurilais-tudorilaiseksi.[10] Vuonna 1959 rakennus sai lisäsiiven.

Lyseo-rakennus kamppaili viimeiset vuotensa koulukäytössä sisäilma- ja homeongelmien kanssa. Vuoden 2014 alussa päivälinjan toiminta siirtyi väistötiloihin Viitaniemeen ja vuonna 2017 Harjulle.

Lyseon tunnukset

Koulun sinetin tunnus on Eos, joka komeili myös entisten oppilaiden yhdistyksen, Jylyn, satavuotisjuhliin 1958 laatimassa lipussa. Vuonna 1993 Jyly uusi lipun. [11]

Rehtorit
  1. Fil. maist. Gottliep Leopold Pesonius 1858–1862
  2. Fil. maist. K. H. Kahelin 1873–1896
  3. Fil. tri O. A. Forsström 1896–1900
  4. Fil. kand. V. D. Peltonen 1900–1905
  5. Fil. tri K. J. Jalkanen 1905–1917
  6. Fil. kand. Ernest Wänttinen 1917–1922
  7. Fil. maist. Matti Rantala 1922–1925
  8. Fil. tri Jussi Laurosela 1925–1944
  9. Fil. tri Vilho Puttonen 1944–1954
  10. Fil. maist. Martti Saraste 1954–1973
  11. Liik.lehtori Martti Pukkala 1973–1984
  12. Fil. kand. Jorma Lempinen 1984–2010
  13. Fil. maist. Arja Aalto-Laaksonen 2010–2011
  14. Lit. maist. Mika Rantala 2011–2014
  15. Lit. maist.[12] Osmo Polas 2014[12]–

Tunnettuja lyseolaisia

Jyväskylän Lyseota kävi muun muassa arkkitehti Alvar Aalto. Hän itse nosti leikillään lyseon kuuluisimmaksi oppilaaksi alaluokkien luokkatoverinsa Otto Toivaisen, joka lähti merille ja väitti edenneensä Fidžisaarilla kuninkaaksi ja jumalaksi[13]. Muita tunnettuja koulun oppilaita ovat olleet Terijoen hallituksen pääministeri Otto Wille Kuusinen ja pesäpallon kehittäjä Lauri "Tahko" Pihkala. Ensimmäinen pesäpallo-ottelu pelattiin Lyseon pihalla. Myös kenraali Taavetti Laatikainen ja meteorologi Matti Huutonen ovat lyseosta valmistuneita. Tunnettuja lyseon entisiä oppilaita ovat myös vuoden 2014 Miss Suomi Lotta Hintsa ja valokuvamalli Julia Välimäki.

Erityisesti vuonna 1892 lyseon 1. luokalla aloittaneet ja vuonna 1900 ylioppilaaksi tulleet oppilaat ovat Suomen poliittisessa historiassa merkittävä joukko. Koko 8-vuotisen koulutaipaleen kävi yhdessä vain 5 oppilasta, Edvard Gylling, Johannes Jääskeläinen, Martti Kovero, Otto Wille Kuusinen ja Matti Rossi. Heistä neljä ensimmäistä olivat vuonna 1905 perustamassa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistystä. Tällä luokalla oli pari vuotta myös Sulo Wuolijoki.

Kirjailija ja reaalifantasia-termin luoja Pasi Ilmari Jääskeläinen opettaa lyseossa äidinkieltä ja kirjallisuutta. Runoilija Einari Kovero toimi aikoinaan koulun suomenkielen opettajana. Kansalaisaktivisti, maakuntaliiton johtaja Erkki Vasama toimi lyseon lehtorina 1960–1975.

Jyväskylän lyseon entisten oppilaiden yhdistys

Alumniyhdistys Jyväskylän lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry. on perustettu 1945.

Lyseon tapahtumat, projektit ja kulttuuritarjonta

Jyväskylän Lyseon lukio tarjoaa kurssitarjottimillaan ja niiden ulkopuolella erittäin paljon taito- ja taideaineiden kursseja sekä projekteja. Osittain taito- ja taideaineet on integroitu.[14] Jaksoittain ilmestyy oppilaskunnan lehti nimeltä Osmopolitan.

Lyseolla on useita ystävyyskouluja ympäri maailmaa. Koulun kenties näkyvin projekti, Rytminvaihtoa-projekti, liittyy Burkina Fason pääkaupungissa Ouagadougoussa sijaitsevaan Wend Manegda -kumppanuuskouluun.[15] Vuonna 2007 projekti sai Jyväskylän kaupungin Hyvä Kansainvälistyjä -palkinnon, joka jaettiin tuolloin ensimmäistä kertaa.[16] Lyseo on osallistunut myös muun muassa CERN- ja EU:n Comenius-projektiin.[17] [18] Ensiksi mainittu on sisältänyt tutkimuksia ja matkoja CERN:iin, toista on toteutettu Ranskan ystävyyskoululaisten kanssa.

Jyväskylän Lyseon lukio järjestää opiskelijoilleen vuosittaisia vaihtoja Espanjaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan.

Lähteet
  1. Toimipisteet ja kartat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, gradia.fi. Viitattu 1.6.2020.
  2. Jyväskylän Lyseon lukio Jyväskylän kaupunki via peda.net. Viitattu 1.6.2020.
  3. Jyväskylän lyseon museo Jyväskylä.fi. Viitattu 16.12.2013.
  4. Terho Tornberg: Uudet suurlukiot aloittavat säästöpaineissa 8.1.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 1.6.2020.
  5. Lukiokoulutuksen oppilaat (xlsb) (tieto löytyy klikkaamalla opetuksen järjestäjiä, esimerkiksi "Jyväskylän koulutuskuntayhtymä" tai "Vantaan kaupunki") Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, vipunen.fi. Viitattu 1.6.2020.
  6. Gradia-lukiot Gradia. Viitattu 25.7.2018.
  7. Keski-Suomen museon historiaa
  8. Lyseon esittelyä. Web Archive.
  9. Seminaarinkatu 34 – tontilla tapahtunutta: Kestikievari ja koulu Kauppakadunlaudatur.fi. Viitattu 16.12.2013.
  10. Jyväskylän yläkaupungin reitti
  11. Lyseotalon satavuotisjuhlien puheita
  12. Sydänmaanlakka, Riina: Lyseon rehtori Osmo Polas: ”Lukiokoulutuksen pitää saada kehittyä”. Suur-Jyväskylän Lehti, 10.9.2014, s. 1. Suur-Jyväskylä: Suur-Jyväskylän Lehti Oy. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 7.6.2018.
  13. Lindfors, Jorma: Legenda: Fidžin kuningas ja jumala oli Jyväskylän Lyseon kasvatti Ilta-Sanomat. 3.10.2012. Viitattu 27.7.2018.
  14. Lyseon opetussuunnitelma
  15. Rytminvaihtoa-projekti
  16. Artikkeli Rytmin vaihtoa -projektista
  17. Lyseon CERN-sivut
  18. Aho Sonja, Arponen Minna, Tervo Marja: Jyväskylän Lyseon lukion aikuislinja - Comenius-projekti (DOC) 1999. Jyväskylän Lyseo. Viitattu 28.4.2008.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.