Juvajoki

Joella on kaksi nimeä. Se alkaa virtaamaan Turajärvestä Koponojana, mutta muuttuu viimeistään Ylisen Juvan kohdalla Juvajoeksi.[2]

Joen alkulähde on Turajärvi, jonka luusua sijaitsee järven luoteispäässä 28,1 metriä merenpinnan yläpuolella. Kun Juvajoen suu on Eurajoessa 10 metriä merenpinnan yläpuolella, kertyy joelle pudotusta 18,1 metriä. Koska Turajärvi on säännöstelty järvi, on luusuasta 250 metrin päässä luusuasta säännöstelypato.[2]

Joki luikertelee aluksi luoteeseen yli 5 metriä leveänä Koponojana kapeiden peltojen halki ja alittaa Lapista tulevan maantien Rimmin kohdalla. Sitten se luikertelee pelloiksi kuivattujen soiden ja kuivatun Melajärven vierestä, kunnes se kapenee alle 5 metriseksi metsäpuroksi. Ylisen Juvan pelloilla se leviää taas yli 5 metriä leveäksi ja alittaa Kokemäelle vievän Rauman radan ennen Alisen Juvan peltoaukealle saapumistaan.[1][2]

Noin kaksi kilometriä ennen joen suuta siihen yhtyy Luittilanjärvenoja vasemmalta puolelta ja tämän vuoksi joki levenee entisestään. Joki putoaa tämän jälkeen vielä 8,2 metriä matkallaan Eurajoen keskustaan.[1]

Juvajoki on Köyliönjoen oheella Eurajoen suurimpia sivuhaaroja, jonka muodostama Juvajoen valuma-alueen pinta-ala on 86,3 km².[1][2]

Pienten sivuojien lisäksi siihen yhtyy vasemmalta puolelta Luittilanjärvenoja, joka on 4,4 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alue on 11,2 km². Ojan päässä siihen virtaa suo- ja metsäojien vettä muun muassa Isosuolta. Viereinen Hamppujärvi on kokonsa puolesta lampi. Oja läpäisee Korppäänjärven pellot, jotka ovat kuivatettua peltomaata, ja ohittaa Luittilanjärven, joka on umpeenkasvanut entinen järvi. Mustajärveltä, joka on myös kuivatettu entinen järvi, yhtyy pieni oja pääojaan. Pääoja on kaivamalla suoristettu lähes koko matkaltaan.[1][2]

Turajärvi ja siihen laskevan Pietarjoen eli Haajanojan ja Naarjoen valuma-alue muodostavat suuremman valuma-alueen, jonka pinta-ala on 75,8 km². Turajärven osuus pinta-alasta on vaatimaton, mutta sen takana aukeavat laajat suo- ja metsämaastot keräävät paljon vettä. Pietarjoki syntyy pääasiassa kahden suuren ojan Haajanojan ja Naarjoen tuomista vesistä. Noin 6,3 kilometriä pitkän Haajanojan, jonka valuma-alueen pinta-ala on 15,72 km², virtaa idässä Isosuon läpi ja sen lähteenä on Saarikonjärvi. Noin 6,4 kilometrinen Naarjoen valuma-alue on noin 17,9 km² ja se kerää vetensä lähinnä Turajärven eteläpuolelta. Naarajoen lähteenä on Loukonen.[1][2]

Heti Turajärven luusuasta kilometrin verran alajuoksulle päin virtasi joki Melajärven läpi. Vuonna 1807 anoivat Turajärven kyläläiset lupaa laskea Melajärvi. Lupa saatiin vuonna 1810, mutta sitten vuonna 1853 anottiin vielä lupaa kuivattaa Melajärvi, johon saatiin lupa 1859. Näiden lupien nojalla Melajärven pintaa alennettiin ja lopulta kuivatettiin pois. Nykyään entisen järven paikalla lukee kartoissa Melajärvi ja sen vesialtaan pohja on metsäistä suota ja peltoa.[3]

Juvanjoen valuma-alueen vesistöjä ovat: Luittilanjärvi, Turajärvi, Pietarjoki, Saarikonjärvi ja Loukonen.