Juuso Hedberg

Hedbergin vanhemmat olivat kappalainen Johan Reinhold Hedberg ja Aurora Sofia Lagus. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1875 ja toimi sitten oppikoulun opettajana 1876–1896, pisimpään Jyväskylän lyseon ruotsin kielen ja uskonnon lehtorina 1881–1896. Hedberg vihittiin papiksi 1882, vuonna 1886 hänestä tuli Savonlinnan tuomiorovasti, 1906 Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kirkkoherra ja 1908 Turun tuomiorovasti.[1]

Hedberg edusti pappissäätyä valtiopäivillä 1888, 1891, 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905 ja osallistui aktiivisesti valtiolliseen elämään. Hän kannatti innokkaasti suomalaisuusaatetta ja valistusihanteita ja asettui viimeisillä säätyvaltiopäivillä perustuslaillissuomenmieliselle kannalle. Hän kirjoitti sanomalehtiin, toimitti uuden suomennoksen luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoista 1897 (1890?) ja julkaisi yhdessä Kaarlo Forsmanin kanssa Xenofonin Anabasin sanakirjan 1879, samoin kuin Uuden testamentin kreikkalais-suomalaisen sanakirjan 1890. Viimeksi mainittu oli ensimmäinen lajinsa sanakirja Suomessa. Hedberg on suomentanut J. H. Merle d’Aubignén Uskonpuhdistuksen historian I-III (1885–1887).[1][2]

Hedbergin puoliso vuodesta 1879 oli Minna Sofia Demander (k. 1928).[1]

• Jean Henri Merle d'Aubigné: Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia. Varustettu Herman Råbergh'in kirjoittamalla esilauseella. Suomentaneet A. Törneroos (1–3 kirja), Paavo Cajander (4–5 kirja), Juuso Hedberg (6 ja seur. kirjat). Gummerus, Jyväskylä 1883–1885.
• Koulukatekismus: Tohtori Martti Lutheruksen pieni katekismus, kysymyksissä ja vastauksissa. Selittänyt Fr. W. Schütze. Suomentanut Juuso Hedberg. J. Länkelä, Jyväskylä 1884. (Alkuteos Schulkatechismus.)
• Jean Henri Merle d'Aubigné: Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia. 2 osa. Varustettu professori Herman Råbergh'in kirjoittamalla esilauseella. Suomentanut Juuso Hedberg. Gummerus, Jyväskylä 1885-1886.
• Jean Henri Merle d'Aubigné: Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia. 3 osa. Varustettu professori Herman Råbergh'in kirjoittamalla esilauseella. Suomentanut Juuso Hedberg. Gummerus, Jyväskylä 1886-1887
• Dawid Hallatzius: Lyhykäinen neuvo sydämen rukoukseen ja muutamia ojennuksia, joiden jälkeen ihminen saa koetella sielunsa tilaa. Ennen muinoin saksankielellä kirjoittanut Pommerin maakunnassa Gynterberbin seurakunnan kirkkoherra-vainaja, sitten saksankielestä ruotsinkieliseksi toimitettu ja ruotsinkielestä suomeksi kääntänyt J. H. Rauman kirjapaino-osakeyhtiö, Rauma 1894, 1915. Eurajoen kristillinen opisto, Eurajoki 1993.
• Lutherilaisen seurakunnan opin ja uskon tunnustuskirjat ja Upsalan kokouksen päätös. Johdannon kirjoittanut F. G. Hedberg. Suomennoksen tarkistanut Juuso Hedberg. Asialuettelon toimittanut Juho Koskinen. 3. kielen puolesta paranneltu painos. Lutherilainen evankeliumiyhdistys, Helsinki 1897.
• Martin Lutherus: Suurempi katekismus: Yksi evankelis-lutherilaisen kirkkomme tunnustus-kirjoista. Uudestaan suomentanut Juuso Hedberg. Suomen lutherilainen evankeliumi-yhdistys, Helsinki 1897.
• Martin Luther: Johanneksen ensimmäisen kirjeen selitys. Latinan kielestä suomentanut Juuso Hedberg. Suomen luth. evank.-yhdistys, Helsinki 1902.
• Martti Lutherus: Kristuksen ansio eli Jesajan 53 luvun selitys. Suomen luth. evank.-yhdistys, Helsinki 1902.
• Martin Luther: Pyhän apostoli Paavalin Galatalaisille lähettämän kirjeen pitempi selitys, painettu vuonna 1535. Latinan kielestä suomentanut Juuso Hedberg. Suomen luth. evank.-yhdistys, Helsinki 1903.
• Vuorisaarna eli Mattheuksen 5–7 luvut. Selittänyt Martti Luther. Saksan kielestä suomentanut Juuso Hedberg. Suomen luth. evank.-yhdistys, Helsinki 1906.
• Martti Lutherus: Häälaulu eli 45 Psalmin selitys. Latinan kielestä suomentanut Juuso Hedberg. Suomen luth. evank.-yhdistys, Helsinki 1907.

• Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 279. Helsinki: WSOY, 1955.

• Koskenniemi, Lauri: / Hedberg, Juuso (1851–1919). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.1.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.