Jussi Paatela

Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema Päivärinteen parantola.

Paatela kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta lyseosta vuonna 1906 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1911. Nuorempi veli Toivo valmistui kolme vuotta myöhemmin.[1] Paatela työskenteli Tampereen teknillisen opiston opettajana vuosina 1914–1918 ja Maataloushallituksen arkkitehtina vuosina 1918–1923.[1][3] Hän perusti vuonna 1919 yhdessä veljensä Toivon kanssa Helsinkiin arkkitehtitoimiston, joka toimi Yrjönkatu 34:ssä.[1] He saivat nimeä voittamalla useita suunnittelukilpailuja. Heillä oli tapana lähettää kilpailuihin samanaikaisesti useita ehdotuksia, joskus kummankin oma ehdotus ja vielä kolmantena molempien yhteinen.[1][8]

Paateloiden yhdessä suunnittelemia tunnettuja töitä ovat muiden muassa Vaasan vesitorni (1914), Tampereen vanha pääkirjasto (1925), Järvenpään maatalousnormaalikoulu ja kotitalousopettajakoulu (1928), Helsingin yliopiston vanha anatomian laitos (1929), Atlaspankin talo Helsingissä (1929) sekä Kinkomaan (1930), Ahveniston (1930) ja Päivärinteen parantolat, jotka edustavat kaikki 1920-luvun klassismia.[1][7][9][3] Helsingin asuintaloista heidän suunnittelemiaan ovat muun muassa Yrjönkatu 34 (1925)[10] ja Lapinlahdenkatu 25 (1926)[11]. Heidän tuolloista monumentaalista tyyliään edustaa hyvin Helsingin Mikonkadun ja Hallituskadun (nyk. Yliopistonkatu) kulman punatiilinen Atlaspankki (Mikonkatu 9), jonka ulkoseinissä käytettiin klassistisia koristeaiheita ja sisustuksessa kalliita ulkomaisia materiaaleja. Yhteinen toimisto lopetettiin vuonna 1930, minkä jälkeen molemmat veljekset jatkoivat suunnittelua omillaan, tehden kuitenkin vielä joitain yhteistöitä.[1] Myöhempiin yhteistöihin kuuluu nykyään Forssan teatterina toimiva entinen Forssan suojeluskuntatalo (1939).[7]

Paatelan suunnittelema Metsätalo Helsingissä.

Jussi Paatela perusti oman toimiston Snellmaninkadulle ja alkoi siirtyä tyylissään funktionalismiin. Saavutettuaan mainetta sairaaloiden suunnittelijana hän toimi vuosina 1930–1936 Lääkintöhallituksen rakennusosaston johtajana.[1] Siinä toimessa hän suunnitteli muun muassa Helsingin naistenklinikan (1934), Mikkelin lääninsairaalan (1935), Turun lääninsairaalan (1938) ja Porin yleisen sairaalan.[1][9][8] Paatela oli vuodesta 1941 Helsingin yliopistollisen sairaalan arkkitehtina, missä ominaisuudessa hän suunnitteli silmä- ja korvaklinikan (1950), sisätautien ja kirurgisen klinikan (1950-luvulla) ja henkilökunnan asuinrakennuksen.[3] Muita hänen oman toimistonsa nimissä suunnittelemia sairaaloita ovat SPR:n sairaala Helsingissä (1934, nykyinen Töölön sairaala), Kotkan naistensairaala, Kiljavanummen parantola (1939) ja Muurolan keuhkotautiparantola.[1][9] Vuonna 1950 hänet kutsuttiin maailman terveysjärjestö WHO:n arkkitehtiasiantuntijaksi Geneveen.[1]

Paatelan muista töistä tunnetuin lienee Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan käyttöön suunniteltu Metsätalo (1939).[1] Lisäksi hän on suunnitellut myös Tampereella sijaitsevan Haarlan palatsin (1923) sekä Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talon laajennuksen ja muutostyöt (1934),[12] valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) entisen laboratorion Abrahaminkadulla (1942)[13] ja useita liike- ja asuintaloja.

Paatela toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla rakennusopin lehtorina 1923–1930 ja professorina 1930–1949 sekä koko oppilaitoksen vararehtorina 1940 ja rehtorina 1943–1946. Hän oli lisätyn Rakennushallituksen jäsen vuodesta 1936, VTT:n neuvottelukunnan jäsen 1942–1946, Outokumpu Oy:n säätiön hallituksen ja työvaliokunnan puheenjohtaja 1943–1946, Puukemia Oy:n johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäsen 1939–1949 sekä valtion edustaja Suomen Taideteollisuusyhdistyksen hallintoneuvostossa 1936–1946. Paatela oli myös Suomen arkkitehtiliiton hallituksen jäsenenä 1930–1937 ja 1939–1942 sekä puheenjohtajana 1932–1933.[3][1] Lisäksi hän kuului useiden arkkitehtuurikilpailujen palkintolautakuntiin.[1]

Eläkevuosinaan Paatela suunnitteli yhdessä Jaakko Paatelan ja Veikko Larkaksen kanssa Kuopion keskussairaalan, Olli ja Marja Pöyryn kanssa Pohjois-Karjalan keskussairaalan, Reino Koivulan kanssa Ahvenanmaan keskussairaalan (1953) sekä Veli Paatelan ja Reino Koivulan kanssa Yleisradion talon Helsinkiin (1952).[3][8] Hän suunnitteli poikansa Veli Paatelan kanssa myös SPR:n sairaalan reumasairaalan, josta ehdittiin rakentaa vain perustukset ennen kuin rakennustyöt keskeytettiin vuonna 1950 varojen puutteen vuoksi. Paikalle valmistui Veli ja Kaija Paatelan arkkitehtitoimiston suunnittelema sairaalan laajennusosa vuonna 1959.[8]