Jussi Nuorteva

Nuorteva on koulutukseltaan filosofian lisensiaatti ja teologian tohtori. Hän väitteli Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Nuortevan kirkkohistoriaa koskeva väitöskirja Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640 palkittiin Helsingin yliopiston vuoden 1997 parhaana väitöskirjana, ja Historian Ystäväin Liitto myönsi sille vuoden 1997 parhaan historiateoksen palkinnon.[3] Nuorteva oli primus tohtori teologisen tiedekunnan promootiossa vuonna 2000. Vuonna 1998 hänestä tuli Helsingin yliopiston kirkko- ja oppihistorian dosentti. Nuorteva on sekä Suomalaisen Tiedeakatemian että Suomen Tiedeseuran jäsen.[4]

Nuorteva aloitti työuransa vuonna 1979 Suomen Akatemian projektitutkijana ja tutkimusassistenttina ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa kirkkohistorian assistenttina. Hän suuntautui erityisesti kirjahistoriaan ja vanhemman ajan oppihistoriaan. Vuosina 1991–1993 hän oli Helsingin yliopiston kirjastossa takautuvan kansallisbibliografian päätoimittajana. Nuorteva toimi aktiivisesti tutkijajärjestöissä, muun muassa Suomen Akatemian tutkijoiden yhdistyksen ja Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liiton (vuodesta 1997 Tieteentekijöiden liitto) puheenjohtajana.

Siirtyminen Yleisradion tiedetoimittajaksi 1994 aloitti uuden uravaiheen. Nuorteva toimitti Radio Ylen Ykkösen Leikkivä ihminen -viikkomakasiinia ja toteutti erityissarjoja. Retkiä tieteeseen -sarjan ohjelmia on uusittu useaan kertaan. Sittemmin YLE TV 1:n kuuluttajana toiminut Riikka Warras tuli 1994 Yleisradioon toimittamaan Nuortevan kanssa Leikkivää ihmistä. Nuorteva toimi myös Suomen tiedetoimittajain liiton puheenjohtajana ja Euroopan tiedetoimittajain liiton (EUSJA) hallituksessa. Vuosina 2000–2009 hän oli tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.[3]

Nuorteva palasi tieteen pariin Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan pääsihteeriksi vuonna 1998. Vuosina 2000–2003 hän toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteerinä. Hallitus nimitti vuonna 2003 Nuortevan Arkistolaitoksen (vuodesta 2007 Kansallisarkiston) pääjohtajaksi.[5] Pääjohtajalla on valtionarkistonhoitajan arvonimi. Nuorteva jäi eläkkeelle pääjohtajan virasta toukokuun lopussa 2022.

Opinnot Haifan yliopistossa herättivät Nuortevan kiinnostuksen Lähi-itään. Hän toimi Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallituksen varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2002–2010. Nuortevan aloitteesta Kansallisarkisto on ottanut turvasäilytykseen Libanonin ja Syyrian sisällissotien aineistoja. Nuorteva on vuodesta 2002 lähtien ollut islamilaisen tieteen ja teknologian historian kansainvälisen komission (Commission on History of Science and Technology in Islamic Civilization) jäsen. Nuorteva on toiminut myös Suomen Rooman-instituutin säätiön valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 2003 ja puheenjohtajana 2016–2018. Hän teki 1980-luvulla tutkimusta Vatikaanin arkistossa ja jesuiittajärjestön arkistoissa ja asui Villa Lantessa.[6]

Nuorteva on osallistunut laajasti kansainväliseen toimintaan. Hän toimi 1970-luvulla Helsingin ja Suomen YK-nuorten hallituksissa. Suomen Unesco-toimikunnan jäsen hän on ollut vuodesta 2003 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2015. Nuorteva on myös Unescon pääjohtajan asettaman Maailman muisti-ohjelman kansainvälisen neuvoa-antavan komitean jäsen (International Advisory Committee of the Memory of the World Programme) ja varapuheenjohtaja vuodesta 2017. Komitea on käsitellyt muun muassa Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin välillä voimakkaita ristiriitoja herättänyttä kysymystä toisen maailmansodan ns. lohtunaisista (comfort women). Hän on myös Maailman muisti -ohjelman kansallisen komitean puheenjohtaja.

Nuorteva oli EU:n 5. puiteohjelmassa Suomen edustaja EU:n kansainvälisistä tiedesuhteista vastanneessa INCO-komiteassa (International Role of Community Research). Hän toimi komission kutsumana asiantuntijana EU:n 6. puiteohjelman uudessa Tiede ja yhteiskunta-ohjelmassa (Science and Society). Hän on ollut myös Firenzen EU-instituutin (European University Institute) budjettikomitean jäsen. Hän on myös Scandinavia-Japan Sasakawa Foundationin hallituksen jäsen ja World Cultural Councilin jäsen ja kunniavarapuheenjohtaja.^lähde?

Heraldiikka ja kunniamerkit ovat olleet osa sekä Nuortevan virkatehtäviä että luottamustoimia. Hän on ollut heraldisen lautakunnan puheenjohtaja vuodesta 2004 ja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallituksen jäsen,[3] varakansleri ja vuodesta 2017 lähtien kansleri.

Turussa Nuorteva on tuonut aktiivisesti esiin muun muassa kaupungin poliittista ja kulttuurihistoriaa. Hän toimi Turun kansainvälisten kirjamessujen päätoimikunnan puheenjohtajana 2001–2011. Hän on myös ollut Turun yliopiston hallituksen jäsen.[3] Vuodesta 2019 alkaen Nuorteva on toiminut vuonna 1921 perustetun Ehrensvärd-seuran puheenjohtajana.

Nuortevan isä oli ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Nuorteva. Hänen isoisänsä Väinö Nuorteva tunnettiin pakinoitsijana nimimerkillä Olli. Nuorteva on naimisissa lehtori Liisa Nuortevan kanssa, ja heillä on kolme lasta.[3]

Nuortevan harrastuksiin kuuluvat sulkapallo ja muu urheilu. Hän oli Sulkapalloseura Driven puheenjohtaja 1998–1999[7] ja hallituksen jäsen 15 vuotta. Hän voitti ikämiesten SM-hopeaa 1998 ja 1999[3] ja Helsingin yliopiston mestaruuden neljällä vuosikymmenellä. Nuorteva on kilpaillut SM-tasolla myös purjehduksessa Tornado-luokassa.

• Suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlavuoden mitali 1988
• Yliopistotiedottajien (ent. Korkeakoulutiedottajien) Tieteen lyyra-palkinto 1990
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kultainen jäsenansiomerkki 2006
• Mikael Agricolan juhlavuoden mitali 2007
• Jussi Nuortevalle omistettu juhlakirja Kleion pauloissa. (toim. Päivi Happonen ym.). Arkistolaitoksen toimituksia 17. SKS. Helsinki 2014.
• Suomen Veteraaniliittojen Valtuuskunnan Veteraanin teräsmuisto n:o 31, 2014
• Suomen Sukututkimusseuran Suomen sukututkimuksen kultainen ansiomitali 2017
• Hedersledamot av Svenska litteratursällskapet i Finland 2019
• Jyväskylän yliopiston kunniatohtori 2023 (kutsuttu 2022)

• Suomalaiset muistokirjat ja muistokirjamerkinnät ennen isoavihaa. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1983. ISBN 951-9254-48-X.
• Nuorteva, Jussi & Tammi, Ari: Suomen ennen vuotta 1850 painetun kirjallisuuden kartoitus. Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksen julkaisuja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1987. ISBN 951-45-4185-5.
• Vangit, vankilat, sota. Suomen vankeinhoitolaitos toisen maailmansodan aikana. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1987. ISBN 951-860-349-9.
• Nuorteva, Jussi (toim.): Kirjan rantaviiva. Helsinki: Gaudeamus, 1988. ISBN 951-662-457-X.
• Suomen vankeinhoidon matrikkeli 1881–1988. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1989. ISBN 951-861-362-1.
• Nuorteva, Jussi (toim.): Biblia 350: Suomalainen Raamattu ja Suomen kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Historia, 1992. ISBN 951-717-698-8.
• Nuorteva, Jussi & Raitio, Tuire (toim.): Ulkoasiainhallinnon matrikkeli 1918–1993. Osat I ja II. Helsinki: Ulkoasiainministeriö, 1993 ja 1996. ISBN 951-47-7985-1 ja ISBN 951-724-076-7.
• Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. Väitöskirja. Helsinki: Suomen historiallinen seura, Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1997. ISBN 951-710-064-7.
• Nuorteva, Jussi & Jacobsson, Henry & Ovaska, Vesa-Matti (toim.): Pääjohtajakunta. Valtion virastojen ja laitosten johto muuttuvassa valtionhallinnossa 1917-2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 978-951-746-767-4.
• Nuorteva, Jussi & Strömberg, John & Forssell, Christina (toim.): Valtio palkitsee. Staten belönar. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-964-7.
• Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen. Helsinki: Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, 2008. ISBN 978-952-485-489-4.
• Nuorteva, Jussi & Hakala, Pertti (toim.): Kotkien varjot. Suomi vuonna 1812. Örnarnas skuggor. Finland år 1812. Helsinki: Arkistolaitos, 2012. ISBN 978-951-53-3446-6.
• Nuorteva, Jussi & Pertti Hakala (toim.): Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen 1. Näkökulma: Ranska ja Italia. – Pro Finlandia. Finlands väg till självständighet 1. Synvinkel: Frankrike och Italien. Arkistolaitoksen toimituksia 18:1. Edita. Helsinki 2014. ISBN 978-951-37-6617-7
• Nuorteva, Jussi & Pertti Hakala (toim.): Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen 2. Näkökulma: Saksa, Iso-Britannia, Itävalta ja Unkari. – Pro Finlandia. Finlands väg till självständighet 2. Synvinkel: Tyskland, Storbritannien, Österrike och Ungern. Arkistolaitoksen toimituksia 18:2. Edita. Helsinki 2015. ISBN 978-951-37-6711-2.
• Nuorteva, Jussi & Happonen, Päivi: Suomen arkistolaitos 200 vuotta – Arkivverket i Finland 200 år. Arkistolaitoksen toimituksia 19. Helsinki 2016. ISBN 978-951-37-7003-7.
• Nuorteva, Jussi & Happonen, Päivi & Strömberg, John (toim.): Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen 3. Näkökulma: Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti. – Pro Finlandia. Finlands väg till självständighet 3. Synvinkel: Sverige, Danmark, Norge och Island. Arkistolaitoksen toimituksia 18:3. Edita. Helsinki 2016. ISBN 978-951-37-7004-4.
• Rantanen, Arja & Sendhardt, Olga & Happonen, Päivi & Nuorteva, Jussi: Nikolai Gerard. Suomen unohdettu kenraalikuvernööri. Kansallisarkiston toimituksia 20. Helsinki & Keuruu 2017. ISBN 978-951-37-7266-6.
• Nuorteva, Jussi & Happonen, Päivi & Strömberg, John (toim.): Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen 4. Näkökulma: Venäjä, Puola, Viro, Latvia ja Liettua – Pro Finlandia. Finlands väg till självständighet 4. Synvinkel: Ryssland, Polen, Estland, Lettland och Litauen. Arkistolaitoksen toimituksia 18:4. Edita. Helsinki 2016.ISBN 978-951-37-7306-9.
• Nuorteva, Jussi & Happonen, Päivi (toim.), Viapori–Suomenlinna. Kolmen valtakunnan linnoitus 1748–2021 – Sveaborg. Tre riken–en fästning 1748–2021. Kansallisarkiston toimituksia 26 & Bidrag till Sveaborgs historia 9. Tallinna 2021. ISBN 978-952-7323-10-6.
• Nuorteva, Jussi & Happonen, Päivi: Till Sveriges försvar mot öst 1748–1809. Fortifikationslöjtnanten Adolf Erik Geete’s rithäfte. – Ruotsin puolustamiseksi itää vastaan 1748–1809. Linnoitusrakennusluutnantti Adolf Erik Geeten piirustusvihko. Bidrag till Sveaborgs historia 10. Tallinna 2022, 196 s. ISBN 978-951-97888-6-9.

• Happonen, Päivi ym. (toim.): Kleion pauloissa. Kirjokansi 53. Arkistoyhdistyksen julkaisuja 11. Arkistolaitoksen toimituksia 17. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-541-2.

• Summary in English: ”Finnish Study Abroad before the Foundation of the Royal Academy of Turku (Academia Aboensis) in 1640”. Nuortevan väitöskirjan tiivistelmä. (englanniksi)