Jussi Canth

Karl Johan (Jussi) Canth (24. toukokuuta 1874 Jyväskylä – 10. joulukuuta 1929 Kuopio) oli suomalainen maanviljelijä ja kauppaneuvos.[1][2][3]

Jussi Canthin vanhemmat olivat seminaarinlehtori Johan Ferdinand Canth ja kirjailija ja kauppias Minna Canth. Hän kävi Kuopiossa oppikoulua ja sitten Haagan maanviljelyskoulun ja Kurkijoen maanviljelysopiston. Jussi Canth opiskeli myös maanviljelystä ulkomailla ja hän oli sitten maanviljelijänä Iisalmessa. 1900-luvun alussa Canth oli ensimmäisen sortokauden aikana passiivisen vastarinnan kannattaja ja saatuaan tietää että kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov oli määrännyt hänet karkotettavaksi Omskiin Siperiaan lähti hän vuonna 1903 Ruotsiin jossa hän suoritti kauppakoulun. Canth siirtyi sitten Yhdysvaltoihin ja oli Chicagossa Cately & Wigginsin liikkeen palveluksessa. Hän palasi Suomeen vuonna 1905 suurlakon aikana Ruotsin kautta ja asettui maanviljelijäksi Parikkalaan. Vuonna 1916 hänestä tuli Minna Canthin Perilliset Oy:n johtaja ja hän asui perheineen Kuopiossa suvun omistamassa Kanttilan kaupunkitalossa. Minna Canthin kuoltua hänen liikettään olivat hoitaneet tyttäret Elli Canth ja Maiju Vuorisalo (o.s Canth) Jussi Canthin ohella,[1][2][4][3]

Jussi Canth tuli mukaan jääkäriliikkeen etappitoimintaan vuonna 1916. Suomen sisällissodan aikana hän otti osaa Kuopion valloitukseen ja oli mukana myös C. W. Malmin retkikunnassa. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1925 ja hän oli Latvian varakonsulina Kuopion läänissä. Canth oli Kuopion kauppakamarin varapuheenjohtajana vuodesta 1922 alkaen.[1][2][3]

Jussi Canth oli naimisissa vuodesta 1900 Alma Vendela Lovisa Cederhvarfin (1881–1952) kanssa. Hänet on haudattu Kuopion Isolle hautausmaalle, [1] Jussi Canthin kuoltuaa Canthin kauppaliikkeen johtoon tuli hänen vävynsä tuomari Kaarlo Lommi jonka puoliso oli Jussi Canthin tytär Burnice Canth. Lommi johti liikettä vuoteen 1964 saakka. Canthin kauppaliike lopetti toimintansa heikentyneen kannattavuuden vuoksi 1970-luvulla ja Kanttilan talo myytiin valtiolle 1977.[4]