Juovamaakäki

Juovamaakäki on käkilinnuksi suurikokoinen ja voi saavuttaa 46 cm:n pituuden. Ruumiinmuodoltaan se muistuttaa juoksukäkiä (Geococcyx). Juovamaakäen otsa, rinta, vatsa ja yläselkä ovat pohjaväriltään mustat ja tihein valkoisin vaakaraidoin. Silmien ympärillä on väriltään sininen höyhenetön alue. Päälaella on tumma hieman sinertävä töyhtö, siivet ja alaselkä ovat väriltään tumman kastanjanruskeat. Juovamaakäen pyrstö on pitkä ja väriltään tumman vihreä. Linnun nokka on kookas ja tukeva. Nokan yläosa on väriltään harmaa ja alaosa keltainen.[2][3]

Juovamaakäkeä tavataan lounaisesta Kolumbiasta Ecuadorin luoteisosiin. Lajin elinympäristöä ovat kosteat metsät vuorten rinteillä ja laji viettää suuren osan ajastaan maassa. Lajia tavataan tyypillisesti noin 35–1 500 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevissa metsissä. Juovamaakäki vaatii melko suuria yhtenäisiä metsäalueita menestyäkseen. Linnun ravintoa ovat hyönteiset ja muut pienikokoiset selkärangattomat eläimet. Toisinaan juovamaakäet muodostavat sekaparvia muiden lintulajien kanssa. Pesänsä lintu rakentaa puuhun noin 5 metrin korkeuteen ja naaras munii mahdollisesti vain yhden munan. Juovamaakäen pesimäkausi on keväällä.[2][3]

Juovamaakäkikannan kooksi arvioidaan 1 000–2 500 yksilöä. Kantaa uhkaavat metsästys ja metsien hakkuut polttopuiksi, viljelysmaaksi ja teiden ja kaivosten rakentamisen vuoksi.[1][2]