Juomumoreeni

Juomumoreenit (engl. ribbed moraine) ovat ylhäältä katsoen epämääräisen muotoisia kumpuja, lyhyitä ja joskus mutkaisia. Niiden arvellaan syntyneen jäätikön repiessä vanhempia moreenimuodostumia hajalle. Syntyi moreenikenttä, jossa on satoja samansuuntaisia moreeniharjanteita ja joissa yksittäiset harjanteet ovat epäsäännöllisiä.[1] Juomumoreenit ovat poikittain jäätikön virtaussuuntaa vastaan, mikä viittaa niiden syntyneen jäätiköitymisen viimeisessä vaiheessa.[2] Niiden oletetaan syntyneen kun alustaansa jäätynyt pohja liukui jäätikön sulamisvaiheessa ja pohjalle kehittyi vetojännitys.[2][3] On myös esitetty että kummut olisivat voineet syntyä Veiksel-jääkauden aikana vanhemmista moreenimuodostumista.[3]

Juomumoreenit ovat lyhyitä, pitkänomaisia, 100–150 m leveitä ja 100–1 000 m pitkiä, 5–15 m korkeita kumpareita. Pitkien selänteiden seassa näkyy 10–15 m:n korkuisia kumpuja. Moreeniaines on jäätikön pohjamoreenin tapaista, mutta lajittunutta ainestakin on. Juomumoreenimuodostuman pinta on kivinen.[2]

Mannerjäätikköä vastaan poikittaiset juomumoreenit kuuluvat kumpumoreeneihin. Tunnetuin juomumoreenien alatyyppi puolestaan on Rogen-moreeni.[4][2] Mannerjäätikön reuna-alueilla ja nykyisillä vuoristojäätiköillä ne ovat täysin tuntemattomia.[2]

Suomen lisäksi juomumoreenia löytyy Ruotsista ja Kanadasta Nova Scotiasta sekä suurilla kentillä Hudsoninlahden länsipuolelta.[5][2]