Jumesniemen kirkko-koulu

Jumesniemen kirkko-koulu oli Hämeenkyrön ensimmäinen koulu. Se toimi Jumesniemen kylässä vuosina 1848–1955. Tämän jälkeen se toimi edelleen tavallisena kouluna vuoteen 2014 asti. Koulun perustaja Adam (Aatu) Heikinpoika Sasslin (17. tammikuuta 1795 Hämeenkyrö – 22. huhtikuuta 1849 Hämeenkyrö) oli hämeenkyröläinen maanviljelijä. Omistamansa Kärjen talon mukaan häntä kutsuttiin myös Kärjen Aatuksi ja joskus pelkästään Aatuksi. [1]

Jumesniemen kirkko-koulu
Sijainti Jumesniemientie 411, Hämeenkyrö
Koordinaatit 61°32′18.6″N, 023°15′49.7″E
Seurakunta Hämeenkyrön seurakunta
Rakentamisvuosi 1919
Materiaali puu
Istumapaikkoja 100
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Koulu oli ensimmäinen suomenkielinen koulu, johon pääsivät kaikkien yhteiskuntaluokkien lapset.[2]

Jumesniemen kylässä sijainneen Kärjen talon vuosina 1830–1849 omistanut Sasslin halusi perustaa kotikyläänsä koulun, jossa annettaisiin lapsille suomenkielistä alkeisopetusta. Kun koulun perustamisanomusta ei hyväksytty, Sasslin haki lupaa kirkon perustamiselle. Kirkkoon palkattu pappi toimisi samalla opettajana. Tämä yhdistetty kirkko-koulu saikin senaatilta hyväksymisen 27. marraskuuta 1847.[3]

Kaksikerroksinen yhdistetty kirkko- ja koulurakennus valmistui Kärjen talon pihapiiriin, ja ensimmäisenä pappi-opettajana toimi vuodesta 1848 Antero Warelius. Pappi-opettajan palkka maksettiin Sasslinin Turun tuomiokapitulille antaman 2 000 hopearuplan pääoman korkotuotoista. Hän sai lisäksi puolet Sasslinin Hämeenkyrön pitäjänmakasiiniin sijoittaman 100 ruistynnyrin viljaerän tuottamasta korkoviljasta sekä oikeuden viljellä 7 kapanalan suuruista Greetanmoision peltoa. Korkoviljan toinen puoli jauhatettiin, ja siitä leivottiin leipiä varattomille lapsille.[3]

Kirkko-koulu siirrettiin vuonna 1910 laaditulla sopimuksella uuteen rakennukseen puolen kilometrin päähän, mutta sen opettajina toimivat papit aina vuoteen 1956 saakka.

Jumesniemen koulua uhkasi lakkauttaminen toistuvasti, ja vuoden 2014 toukokuussa koulun tarina lopulta päättyi monivuotisen viivytystaistelun jälkeen.[2]

Lähteet

Viitteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.