Jumalan Poika

Jumalan poika juutalaisuudessa

Juutalaisessa traditiossa ja teologiassa ilmaus Jumalan poika voi viitata enkeleihin, ihmisiin tai ihmiskuntaan kokonaisuutena. Se viittaa siis aina luotuihin olentoihin eikä sinänsä jumalalliseen olentoon.

Eri uskontojen Jumalan poika -kultteja

Samantapaista terminologiaa on käytetty muuallakin kuin juutalais-kristillisessä traditiossa ja jo ennen Jeesuksen aikaa. Aleksanteri Suuri käytti itsestään ilmausta "Ammonin poika" tai "Zeuksen poika" julistaen näin itsensä jossain mielessä jumalalliseksi. Kreikkalaiset ja makedonialaiset eivät tunnustaneet häntä Zeuksen tai Dionysioksen veroiseksi Jumalaksi. Silti hänen ympärilleen syntyi uskonnollinen henkilökultti.[1] Rooman keisari Augustus käytti itsestään nimitystä divi filius, "jumalallistuneen (Julius Caesarin) poika". Kreikan kielen vastaava ilmaus hyios tu theu vastaa myös latinan ilmausta dei filius, "Jumalan Poika".[2] Uudessa Testamentissa tämä sanonta esiintyy useimmiten määrätyssä muodossa ho hyios tu theu viitaten näin tiettyyn henkilöön, Jeesus Nasaretilaiseen.

Jumalan Poika kristinuskossa

Jeesuksen palvonta Jumalan Poikana poikkeaa muista Jumalan poika -kulteista siinä, että kyseessä on yksijumalaisesta uskonnosta: Kristitylle Jeesus on ainoan todellisen Jumalan, maailman Luojan, Vanhan testamentin Jahven Poika, ja samalla jumaluuden toinen persoona.

On huomattava, että kristinuskossa Jumalan Poika tarkoittaa eri asiaa kuin Jumalan lapsi. Jälkimmäistä ilmausta voidaan käyttää jokaisesta kristitystä.[3] Tämä ero on tärkeä kristillisen ihmiskäsityksen kannalta. Kristinuskon mukaan ihminen on Jumalan lapseksi otettunakin luotu olento, kun taas Jeesus ei ole luotu vaan samaa olemusta kuin Isä Jumala.

Ison alkukirjaimen merkitys

Sanan Poika kirjoittaminen isolla alkukirjaimella ilmaisee tavallisesti kristillisen opin mukaista tulkintaa että Jeesus Jumalan Poikana on samaa jumalallista olemusta kuin Isä Jumala. Ison alkukirjaimen käyttö ei ole peräisin Raamatun alkukielistä, vaan on myöhemmin syntynyt käytäntö. Heprean kielessä, jolla Vanha testamentti on kirjoitettu, ei ole erikseen isoja ja pieniä kirjaimia, ja kreikkaakin kirjoitettiin Jeesuksen aikana usein vain tikkukirjaimilla. Suomen kielessä ison alkukirjaimen merkitys korostuu määrätyn artikkelin puuttumisen vuoksi.

Katso myös

Lähteet
  1. Bauer lexicon, toinen painos, 1979, s. 834. http://www.earlychristianwritings.com/text/origen166.html
  2. Borg, Marcus, and Crossan, Dominic, The First Christmas, HarperCollins, 2007, p. 96
  3. Johanneksen evankeliumi 1:12
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.