Julkinen terveydenhuolto

Julkinen terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että terveydenhuolto tuotetaan julkisena palveluna: se maksetaan kokonaan tai pääosin julkisista varoista, kuten veroista. Vastustajat (esimerkiksi uusliberalismin kannattajat) kutsuvat julkisesti rahoitettua terveydenhuoltoa usein sosialisoiduksi terveydenhuolloksi, kun taas kannattajat (kuten vasemmisto) käyttävät nimeä yleinen terveydenhuolto.

Julkinen terveydenhuolto nähdään keskeisenä osana yleistä kansanterveyttä ja hyvinvointivaltiota. Kaikkien hoitaminen varallisuudesta riippumatta estää esimerkiksi vakavien tartuntatautien leviämistä.

Julkinen terveydenhoito voidaan järjestää siten, että rahoituksen järjestää demokraattisesti valittu hallitus ja varsinaisen terveydenhoidon järjestää paikallishallinto (kunnat) tai yksityinen sektori. Valtio tai kunnat voivat vakuuttaa koko väestön tai velvoittaa kansalaiset ottamaan sairausvakuutuksen. Järjestelmä voi perustua myös vapaaehtoisuuteen, jolloin hoitoa tarvitsevat maksavat sairauskulunsa itse. Julkisen terveydenhuollon tehokkaimmasta rakenteesta on erimielisyyttä.

Suomessa terveydenhuolto hoidetaan siten, että kunnat ja valtio pitävät yllä terveyskeskuksia ja sairaaloita, ja sen lisäksi kansalaiset on vakuutettu sairauksien varalta Kansaneläkelaitokselle eli Kelalle. Lääkkeistä Kela maksaa osan, kuten myös yksityisten lääkärikeskusten ja -sairaaloiden palveluista. Julkisen sektorin terveydenhoitoa on vähennetty valtion säästöohjelmista johtuen. Yksityisen sektorin palvelut eivät ole kyenneet korvaamaan kaikkia julkisen sektorin palvelujen heikentämisiä (esimerkiksi mielenterveyshoito).