Julius Röntgen

Röntgen sai pianonsoitonopetusta Louis Plaidylta ja Carl Reineckelta. Hän aloitti varhain myös säveltämisen, ja ensimmäiset sävellykset julkaistiin vuonna 1871. Nuori Röntgen esitti omia sävellyksiään esimerkiksi Düsseldorfissa, Hampurissa ja Leipzigissa. Hän sai sävellyksen opetusta Franz Lachnerilta Münchenissä ja opiskeli myös harmoniaa ja kontrapunktia Moritz Hauptmannin johdolla Leipzigissa. Hän pääsi esittämään erään sävellyksensä Franz Lisztille, johon hän tutustui neljäntoista vuoden iässä.[1]

Röntgen muutti Alankomaihin vuonna 1877 ja sai toimen pianonsoiton opettajana Amsterdamissa. Hän työskenteli myös kapellimestarina ja johti muun muassa Johann Sebastian Bachin h-mollimessun (BWV 232) Hollannin-ensiesityksen. Vuonna 1884 hän oli mukana perustamassa Amsterdamin konservatoriota Frans Coenenin ja Daniël de Langen kanssa. Hän esiintyi myös pianosolistina ja muiden muusikoiden säestäjänä. Röntgenin aloitteesta eräät hänen ystävänsä Johannes Brahmsin teoksista esitettiin Alankomaissa. Röntgen itse toimi solistina, kun Brahmsin toinen pianokonsertto esitettiin vuonna 1884 säveltäjän itsensä johtamana.[1]

Röntgen säesti muiden muassa Joseph Joachimin, Johannes Messchaertin, Carl Fleschin ja Pablo Casalsin esiintymisiä. Hänen ystäviinsä lukeutui Brahmsin lisäksi myös Edvard Grieg, jonka kanssa hän oli kirjeenvaihdossa. Röntgen kirjoitti Griegistä kirjankin kesällä 1930. Samana vuonna hän sai kunniatohtorin arvon Edinburghin yliopistosta. Viimeiset vuotensa Röntgen vietti Gaudeamus-villalla Bilthovenissa, jossa hän saattoi keskittyä sävellystyöhönsä entistä enemmän; hän sävelsi yli sata teosta vuosien 1925–1932 aikana. Hän kuoli Utrechtissa 77 vuoden iässä.[1] Gaudeamus-villalla oli merkittävä rooli Hollannin musiikkielämässä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina.[2]

Röntgen oli kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli ruotsalainen Amanda Maier, jonka kuoltua Röntgen meni naimisiin hollantilaisen Abrahamina des Amorie van der Hoevenin kanssa. Molemmat puolisot olivat itsekin muusikoita. Röntgenillä oli kuusi poikaa.[2]

Säveltäjän tuotanto kattaa noin 650 teosta, joista monista on saatavilla levytyksiä. Teoksissa on vahvoja Brahms-vaikutteita, mutta myös Röntgenin Max Regeriin kohdistama ihailu on jättänyt niihin jälkensä. Niin ikään Röntgen sai vaikutteita kansanmusiikkiaiheista. Hän myös tutki hollantilaista kansanmusiikkia.[1] Hänen sinfonioidensa määrä ylittää kahdenkymmenen, ja tuotantoon kuuluu myös useita konserttoja.[3]

• Juliusrontgen.nl (hollanniksi)