Julius Nepos

Julius Nepos (noin 430–480) oli Länsi-Rooman keisari vuosina 474–475 ja samalla myös Länsi-Rooman viimeinen laillinen keisari.

Julius Nepos
Länsi-Rooman keisari
Valtakausi	24. kesäkuuta 474 – 28. elokuuta 475
Edeltäjä	Glycerius
Seuraaja	Romulus Augustulus
Syntynyt	430 Dalmatia
Kuollut	480
Isä	Nepotianus

Nepos oli Itä-Rooman keisari Leo I siskontyttären mies ja hänen isänsä Nepotianus oli ollut magister militum vuosien 458-461 tienoilla[1]. Vuonna 474 Leo lähetti Nepoksen kukistamaan Glyceriusta jonka magister militum Gundobad oli julistanut keisariksi. Glycerius antautui Nepokselle ja hänestä tehtiin Salonan piispa. Rooman senaatti vastusti Neposta tämän Itä-Rooman yhteyksien takia, mutta hänet kruunattiin Roomassa Zenon lähettilään läsnä ollessa. Hän oli keisari, mutta hänen valtansa rajoittui vain Italiaan ja Dalmatiaan, koska Välimeren saaretkin olivat joutuneet vandaalien haltuun.[1]

Nepoksella ei ollut kovinkaan paljon sotilaallista voimaa, minkä vuoksi neuvottelut olivat hänen ainoa keinonsa visigootteja ja vandaaleja vastaan. Hän saikin neuvottelujen visigoottien kuninkaan Eurikin kanssa avulla säilytettyä valtakunnallaan jonkinlaisen jalansijan nykyisen Provencen alueella, muun Gallian ollessa käytännössä menetetty. Sen sijaan neuvottelut vandaalien kanssa sujuivat huonommin, sillä Nepoksen oli tunnustettava tosiasiat ja virallisesti todeta Pohjois-Afrikan, Sisilian, Sardinian, Korsikan ja Baleaarien kuuluvan vandaaleille.

Nepos teki virheen nimittäessään erään Orestesin patriciukseksi. Orestes karkotti 28. elokuuta 475 Nepoksen ja julisti oman poikansa keisariksi.[1] Romulus Augustus oli Oresteksen ja erään roomalaisen naisen poika.

Nepos pakeni Dalmatiaan jossa hän jatkoi hallitsemista keisarina. 4. syyskuuta 476 Odovakar valtasi Ravennan, tappoi Orestesin ja syrjäytti Romuluksen. Itä-Rooman keisari Zenon hyväksyi että Odovakar olisi Italian uusi hallitsija, arvonimeltään dux eli herttua. Näin Länsi-Rooman keisarius lakkasi.

Vuonna 479 Nepos yritti kaapata takaisin vallan Italiassa. Nepoksen aikeista ei kuitenkaan tullut mitään. Hänen omat sotilaansa tappoivat hänet, joko 25. huhtikuuta, 9. toukokuuta tai 22. kesäkuuta vuonna 480. Erään lähteen mukaan syrjäytetty keisari Glycerius taas yritti kostaa Nepokselle ja olisi ollut osallinen Nepoksen murhassa.