Jules Verne

Jules Gabriel Verne /ʒyl vɛʁn/ (8. helmikuuta 1828 Nantes, Ranska24. maaliskuuta 1905 Amiens, Ranska)[1] oli ranskalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti tieteiskirjallisuuden edelläkävijänä. Verne kirjoitti muun muassa avaruusaluksista, lentolaitteista ja sukellusveneistä ennen kuin niitä oli olemassa.

Jules Verne
Henkilötiedot
Syntynyt8. helmikuuta 1828
Nantes, Ranska
Kuollut24. maaliskuuta 1905 (77 vuotta)
Amiens, Ranska
Kansalaisuus Ranska
Puoliso Honorine de Viane Morel
Lapset Michel Verne
Vanhemmat Pierre Verne
Sofie Verne
Kirjailija
Tuotannon kieliranska
Aikakausi 1863–1905
Tyylilajit tieteiskirjallisuus
Esikoisteos Viisi viikkoa ilmapallossa (1863)
Pääteokset
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Ranskan akatemian palkinto (1872)

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Nuoruusvuodet

Verne syntyi Pierre ja Sofie Vernen perheeseen vanhimpana viidestä lapsesta. Hänen isänsä oli juristi. Verne vietti lapsuutensa vanhempiensa luona Loirejoella sijaitsevalla saarella. Eristäytynyt sijainti auttoi vahvistamaan hänen mielikuvitustaan ja sidettään nuorempaan veljeensä Pauliin. Yhdeksänvuotiaana heidät lähetettiin Nantesin lyseoon sisäoppilaitokseen. Siellä hän opiskeli muun muassa latinaa.

Vernen elämäkerturi Marguerite Allotte de la Fuÿe loi tarinan, jonka mukaan seikkailuja kaipaava nuori Verne olisi lähtenyt salamatkustajaksi Aasiaan matkaavalle laivalle, mutta matka olisi kuitenkin katkennut lyhyeen hänen isänsä odottaessa häntä seuraavassa satamassa.

Kirjailijauran alku

Suoritettuaan lyseo-opinnot loppuun Verne lähti Pariisiin opiskelemaan lakimiestutkintoa varten. Noin vuonna 1848–1849 hän ryhtyi kirjoittamaan Michel Carrén kanssa librettoja operetteihin. Joidenkin vuosien ajan hänen mielenkiintonsa jakautui teatterin ja opiskelun kesken, mutta hänen Musée des Familles’iin kirjoittamansa matkakertomukset näyttävät paljastaneen hänelle hänen lahjojensa suunnan: Viehättävästi liioiteltujen matkojen ja seikkailujen kuvaukset, joista välittyvät tieteelliset ja maantieteelliset yksityiskohdat lisäsivät tarinoiden uskottavuutta.[2]

Kun Vernen isä sai tietää, että poika kirjoitti mieluummin kuin luki lakia, hän lopetti poikansa taloudellisen tukemisen. Verne joutui työskentelemään osakkeenvälittäjänä, mitä hän inhosi vaikka menestyikin siinä.

Tänä aikana hän tutustui kirjailijoihin Alexandre Dumas ja Victor Hugo, jotka neuvoivat häntä hieman kirjoittamisessa. Verne tapasi myös Honorine de Viane Morelin, lesken, jolla oli kaksi lasta. He menivät naimisiin 10. tammikuuta 1857. Vaimonsa kannustamana hän jatkoi kirjoittamistaan ja kustantajan etsintää. 4. elokuuta 1861 syntyi poika, Michel Verne.

Jules Vernen museo. Butte Sainte-Anne, Nantes.

Vernen tilanne parani, kun hän tapasi Ranskan merkittävimpiin kustantajiin lukeutuvan Pierre-Jules Hetzelin. Hetzel luki Vernen alustavan käsikirjoituksen ilmapallolla tehdystä Afrikan tutkimusmatkasta, jonka muut kustantajat olivat hylänneet ”liian tieteellisenä”. Hetzelin avustamana Verne kirjoitti käsikirjoituksen uudelleen ja vuonna 1863 se julkaistiin kirjana nimellä Viisi viikkoa ilmapallossa.

Kirjailijaura

Jules Verne -avaruusalus vei ISS:lle Vernen alkuperäisiä käsikirjoituksia ja teoksia (kuvassa Retkikunta 17 teosten kanssa.)

Vernestä tuli kuuluisa ja varakas. Tästä lähtien Verneltä ilmestyi lähes joka vuosi yksi tai useampi teos. Menestyneimpiä ovat Matka maan keskipisteeseen (1864), Maasta Kuuhun (1865), Sukelluslaivalla maapallon ympäri (1869) ja Maailman ympäri 80 päivässä (ilmestyi ensimmäisen kerran Le Temps’issä 1872). Ensimmäisen romaaninsa jälkeen useimmat hänen teoksistaan ilmestyivät Magazine d'Éducation et de Récréation’issa, Hetzelin kaksi kertaa viikossa ilmestyneessä julkaisussa sarjamuodossa, ennen kuin ne ilmestyivät kirjana. UNESCOn tilastojen mukaan Verne on maailman eniten käännetty kirjailija; hänen teoksiaan on käännetty 148:lle kielelle. Verne kirjoitti kaikkiaan kolmisenkymmentä näytelmää ja 63 romaania.

Keisarinna Eugénie myönsi Jules Vernelle Kunnialegioonan ritarimerkin vuonna 1870. Vuonna 1872 Ranskan akatemia palkitsi romaanisarjan Voyages extraordinaires (Merkilliset matkat).[1]

Jules Vernestä tuli raajarikko vuonna 1886, kun hänen veljenpoikansa ampui häntä jalkaan. Verne kärsi uransa lopussa kaihista sekä kirjoituskouristuksista kädessään. Hän kuoli vuonna 1905 diabeteskohtaukseen.[1]

Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen miehittämätön avaruusalus, Automated Transfer Vehicle (2008), oli nimetty Jules Vernen mukaan (Jules Verne ATV).

Suomennettuja teoksia

Lähteet

  1. Verne, Jules: Claudius Bombarnac: reportterin muistikirja. Suomentanut Kähkönen, Pentti. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-12873-2.
  2. Hannu Niklander: Kolmelta mantereelta, s. 36. Kustannusliike Robustos, 2016.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.