Jules Feiffer

Jules Ralph Feiffer (s. 26. tammikuuta 1929 The Bronx, New York) on yhdysvaltalainen pilapiirtäjä, romaani- ja näytelmäkirjailija sekä elokuvakäsikirjoittaja, joka tunnetaan parhaiten pitkään jatkuneesta sarjakuvastaan Feiffer. Hänen tuotantoonsa kuuluu yli 35 kirjaa, näytelmää ja elokuvakäsikirjoitusta. Vuonna 1986 hän voitti Pulitzer-palkinnon poliittisista pilapiirroksistaan The Village Voice -lehdessä.

Feiffer vuonna 1958.

Jules Feiffer varttui New Yorkin Bronxissa, jossa hän kävi James Monroen high schoolin. Hän voitti John Wanamakerin mukaan nimetyn piirustuskilpailun väriliitukuvallaan lännensankari Tom Mixistä, kiinnostui vakavissaan piirtäjän urasta ja alkoi analysoida käsiinsä saamien lehtien pilapiirroksia ja sarjakuvastrippejä.

Feiffer pääsi 1940-luvun loppupuolella apulaiseksi sarjakuvantekijä Eisnerille, jonka seitsensivuinen sarja The Spirit ilmestyi sunnuntaisin monien lehtien erillisenä liitteenä. Eisner huomasi pian pojan olevan parempi kirjoittajana kuin piirtäjänä ja antoi tämän tehdä puhekuplien dialogia lopulta varsin itsenäisesti. Feiffer sai myös tehdä omaa yhden sivun sarjakuvaansa nimeltä Clifford (1949–1951) Eisnerin sarjakuvaliitteeseen.

Feifferin sarjakuvia ja pilapiirroksia julkaistiin The Village Voice -sanomalehdessä 42 vuoden ajan, aluksi nimellä Sick Sick Sick, sitten jonkin aikaa nimellä Feiffer’s Fables ja lopulta nimellä Feiffer. Vuonna 1958 McGraw-Hill -kustantamo kokosi Feifferin piirroksia kirjaksi Sick Sick Sick: A Guide to Non-Confident Living. Kirja myi hyvin, ja pian Feiffer-piirroksia alettiin syndikoida muihinkin lehtiin, aluksi The Boston Globeen, Minneapolis Star Tribuneen, Newark Star-Ledgeriin ja Long Island Pressiin.[1] Feifferin sarjakuvia, pilapiirroksia ja kuvituksia ovat julkaisseet myös Los Angeles Times, The New Yorker, Esquire, Playboy ja The Nation. Vuonna 1997 The New York Times tilasi Feifferilta ensimmäiset pääkirjoitusaukeaman pilapiirrokset, joita julkaistiin kuukausittain vuoteen 2000 asti.

Feiffer on kirjoittanut myös kaksi romaania, Harry the Rat with Women (1963) ja Ackroyd (1977), sekä useita lastenkirjoja kuten Henry, The Dog with No Tail, A Room with a Zoo, The Daddy Mountain ja A Barrel of Laughs, a Vale of Tears. Uusin lastenkirja Rupert Can Dance julkaistiin 2014. Feifferin kirjasta The Man in the Ceiling on tuotettu musikaali. Feiffer laati myös yhden varhaisimmista sarjakuvaromaaneista, kovakantisena painetun tarinan Tantrum (1979).

Feifferin näytelmiä ovat Little Murders (1967, suom. Pikku murhat[2]), Feiffer's People (1969), Knock Knock (1976), Elliot Loves (1990), The White House Murder Case ja Grown Ups. Feiffer sovitti julkaisemattoman näytelmänsä Carnal Knowledge elokuvaksi Miehuusvuodet (1971), jonka ohjasi Mike Nichols. Feiffer teki käsikirjoituksen myös Robert Altmanin elokuvaan Kippari Kalle (1980) ja Alain Resnais’n elokuvaan Tahtoo kotiin (1989).[3]

Feiffer on opettanut muun muassa Yalen yliopiston draamakoulussa, Northwestern- ja Columbia-yliopistoissa, Arizonan valtionyliopistossa sekä Dartmouth Collegessa.

Vuonna 1961 Feiffer palkittiin George Polk -palkinnolla piirroksistaan ja Oscarilla lyhytanimaatiostaan Munro. Vuosina 1969 ja 1970 hänen näytelmänsä Little Murders ja The White House Murder Case palkittiin sekä Obie- että Outer Circle -palkinnoilla. Vuonna 1986 hän sai Pulitzerin poliittisista pilapiirroksistaan. Vuonna 1995 hänet valittiin American Academy of Arts and Lettersin jäseneksi. Vuonna 2000 hänet palkittiin elämäntyöstään Comic Book Hall of Famen jäsenyydellä ja National Cartoonists Societyn Milton Caniff -palkinnolla. National Cartoonists Society on myös palkinnut hänen teoksensa Kill My Mother vuoden 2014 parhaana sarjakuvaromaanina.

Vuonna 2010 Feiffer julkaisi omaelämäkertansa Backing into Forward: A Memoir, joka sai hyvän arvostelun The New York Timesissa.[4] Vuonna 1996 Feiffer lahjoitti arkistonsa satoinen piirrosoriginaaleineen Kongressin kirjastolle.