Jules Bastien-Lepage

Bastien-Lepage oli maanviljelijän poika. Hän työskenteli postilaitoksessa, mutta omistautui pian kokonaan taideopinnoille. Hän opiskeli ensin Verdunissa ja lähti vuonna 1867 Pariisiin, jossa hän pääsi École des Beaux-Artsiin ja työskenteli Alexandre Cabanelin johdolla. Näyttelyissä vuosina 1870 ja 1872 hän esitteli teoksia, jotka eivät herättäneet huomiota, mutta vuonna 1874 hän teki vaikutuksen teoksellaan Kevätlaulu, joka esittää talonpoikaistyttöä, joka istuu kukkulalla ja katselee kylää. Hänen samana vuonna esillä ollut Isoisäni muotokuva oli yhtä merkittävä taidokkaan yksinkertaisuutensa vuoksi, ja se sai Pariisin salongin kolmannen luokan mitalin. Tätä menestystä vahvistivat vuonna 1875 Ensimmäinen ehtoollinen, pikkutyttöä esittävä kuva, jossa on tarkasti työstetty värejä, ja M. Hayemin muotokuva. Vuonna 1875 hän voitti toisen Prix de Rome -palkinnon teoksellaan Enkelit ilmestyvät paimenille, joka oli jälleen esillä vuonna 1878. Hänen seuraava yrityksensä voittaa pääpalkinto Grand Prix de Rome vuonna 1876 teoksella "Priamos Akhilleuksen jalkojen juuressa" epäonnistui. Vuoden 1877 hän lähetti Pariisin salonkiin teokset Lady L:n muotokuva ja Vanhempani ja vuonna 1878 M. Theuriet'n muotokuva ja Heinänteko. Bastien-Lepage sai niille tunnustusta ja Ranskan kunnialegioonan ristin. Vuonna 1880 hänellä oli näytteillä pieni muotokuva M. Andrieux'sta ja Jeanne d'Arc kuuntelee taivaallisia ääniä, ja samana vuonna pieni muotokuva Walesin prinssi. Vuonna 1881 hän maalasi teokset Kerjäläinen ja Albert Wolfin muotokuvan, vuonna 1882 Le Père Jacques, vuonna 1883 Rakkaus kylässä, jossa on havaittavissa Gustave Courbet'n vaikutus. Hänen viimeinen päivätty teoksensa on Seppä (1884). Hänen tärkeimmistä teoksistaan voidaan mainita myös muotokuva Mme J. Drouet (1883), Gambetta kuolinvuoteellaan ja joitakin maisemateoksia.[2][1]

Pitkään sairastanut Bastien-Lepage yritti turhaan palauttaa terveyttään Algerissa. Hän kuoli Pariisissa suunnitellessaan uutta maaseutuaiheiden sarjaa. Maalis-huhtikuussa 1885 avattiin näyttely hänen kokoelmateoksistaan. Hänestä ei tullut koskaan suosittua elinaikanaan, vaikka hänen maalauksistaan puhuttiin paljon. Nuoremmalle taiteilijasukupolvelle hän kuitenkin edusti uutta arkielämän motiivien ja hahmojen tutkimista ja naturalismin syntyä. Hänen kuvauksensa talonpoikaisväestöstä ei kaunistele tai teeskentele.[2][1]

• 
  Jeanne d'Arc kuuntelee taivaallisia ääniä
• 
  Heinänteko
• 
  Rakkaus kylässä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jules Bastien-Lepage Wikimedia Commonsissa